Maria Volanen
Uutinen

Syksyn budjettiriihi pullistelee veroasioita

17.6.2021 klo 8.20
Syksyn budjettiriiheen on kasautumassa koko joukko veroasioita. Tärkeää on viedä ripeästi eteenpäin mm. pysyvää, ennustettavaa ja helppokäyttöistä T&K-verokannustinta ja laittaa lopullinen stoppi maakuntaverolle. Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Maria Volanen listaa alla tapetilla olevia veroasioita.

Ei maakuntaverolle

Maakuntavero ei saanut kannatusta, kun parlamentaarinen maakuntaverokomitea julkisti keväällä perusteellisen selvityksensä. Poliittisesta keskustelusta päätellen asiaa ei ole kuitenkaan haudattu.

– Näyttää valitettavasti siltä, että maakuntaveron kannattajat eivät ole perusteluista piitanneet. Maakuntaveroa pusketaan eteenpäin mm. vetoamalla, että se kannustaa maakuntia tehokkaaseen taloudenpitoon. Toive ei välttämättä toteudu, sillä valtio joutuu aina viimekädessä vastaamaan kustannuksista, jos maakunnan kassa on tyhjä, Volanen tähdentää.

Maakuntaveron suurin ongelma on hänen mukaansa ilmiselvä riski ansiotuloverotuksen kiristymisestä. Työn verotus on jo nyt aivan liian kireää, eikä kiristysvaraa ole. Lisäksi uusi verottajataho monimutkaistaisi verotusta lisää.

– On vaikea uskoa, että verotus ei keneltäkään nousisi, vaikka hallitusohjelman mukaan mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa, Volanen huomauttaa.  

T&K-verokannustin nopeaan valmisteluun

Teollisuutemme uudistuminen ja työpaikkojen synty edellyttävät panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin.  Olemme jääneet tällä saralla jälkeen kilpailijamaistamme. Suomi on esimerkiksi ainoita OECD- ja EU-maita, joissa T&K-verokannustinta ei ole käytössä.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on pysyvä, ennustettava, mahdollisimman helppokäyttöinen ja vaikuttava T&K-kannustin, joka kattaa esimerkiksi yritysten oman T&K-toiminnan.

–  T&K-kannustimen on ehdottomasti oltava pysyvä, jotta se kannustaa ja houkuttaa T&K-toimintaa pitkäjänteisesti ja tuo yrityksille ennustettavuutta. Suomen on parannettava mainettaan yritysmyönteisenä toimipaikkana. T&K-verokannustin ei saa syödä suoria tki-tukia, sillä tarvitsemme molemmat tukimuodot, Volanen sanoo.

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski tekee parhaillaan selvitystä, minkälaisen T&K-verokannustimen käyttöönottoa kansainvälinen vertailu tukee. Teknologiateollisuus pyytää myös jäsenyrityksiltään kommentteja, millainen T&K-verokannustin olisi niiden mielestä paras.

– Tärkeää on, että Suomeen sopivan laajan T&K-verokannustimen valmistelu aloitetaan viivytyksettä. Kannustin on laajennettava kattamaan esimerkiksi yritysten oma T&K-toiminta, Volanen sanoo.

Tuplapoistot laajentaen pysyviksi

Hallituksen kehysriihessä keväällä myönnettiin kone- ja laiteinvestointien nopeutetuille poistoille jatkoaikaa 2025 loppuun saakka. Julkisuudessa virisi pian keskustelu, että näistä tuplapoistoista luovuttaisiin ja sillä rahoitettaisiin T&K-verokannustin.

Volasen mukaan tällaisesta vaihtokaupasta puhuminen pitää lopettaa. Tarvitsemme sekä aineellisia että aineettomia investointeja. T&K-toiminnalla on tiivis yhteys aineellisiin investointeihin. Jos tuotanto karkaa Suomesta, lähtee perässä herkästi myös kehittämistyö.

Tuplapoisto-termi on harhaanjohtava, kyse on poistojen nopeutetusta aikataulusta. Siten mallin verovaikutus on valtion verotuloihin pidemmällä aikavälillä lähes neutraali. Lisääntyneiden investointien vaikutus verotuloihin taas on plus-merkkinen.

– Tuplapoistomalli tulee tehdä pysyväksi ja laajentaa käytettyihin koneisiin ja laitteisiin, Volanen sanoo.

Teknologiateollisuuden muita veroviestejä budjettiriiheen

  • Hallituksen tulee pysyä sitoumuksessaan olla kiristämättä yritysten ja yrittämisen verotusta.   
  • Käynnistetään pikaisesti kehysriihessä ehdotettu selvitys yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutoksesta investointeihin kannustamiseksi. Osinkoverotusta ei tule kiristää.
  • Yritysverotuksessa on otettava käyttöön takautuva tappiontasaus, ns. loss carry back, jossa yritys voisi saada vuonna 2021 veronpalautusta vuoden 2020 tappioiden perusteella. 
  • Kiinteistöverouudistuksella ei tule kohtuuttomasti lisätä yritysten verotaakkaa.    
  • Liikenteen verotus tulee säilyttää kilpailukykyisenä suhteessa samoilla markkinoilla toimiviin maihin ja yrityksiin. Liikenteen päästöperusteisuuden vahvistaminen tulee toteuttaa ensisijaisesti keventämällä nollapäästöisiin sekä uusiutuviin polttoaineisiin kohdistuvaa verotusta.

 

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Maria Volanen, puh. 040 532 3744