Niukkuuspuheiden sijaan tarmo yliopistojen rakenteisiin
Yliopistoissa tapahtuva korkeatasoinen koulutus ja tutkimus ovat paitsi innovaatiojärjestelmämme ydintä, myös tärkeitä vetovoimatekijöitä Suomeen tehtäville investoinneille.
Esimerkiksi Englannissa huippuyliopistot ovat merkittävä komponentti maan innovaatiojärjestelmän investointeja edistävässä, ulkomaille suunnatussa myyntipuheessa.
Suomessa yliopistojen rahoitus on kärsinyt viime aikoina merkittävästi, kun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoitus että Tekesin rahoitus yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön on laskenut.
Yliopistojen rahoitus jakaantuu Suomessa harmittavan moniin pieniin puroihin.
Suomen yliopistojen rahoitus on kuitenkin maan kokoon nähden huippuluokkaa maailmassa – se vain jakaantuu harmittavan moniin pieniin puroihin. Suomessa on 54 tieteenalaa, joista puolet on edustettuina vähintään kuudessa yliopistossa. Samalla viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on jäänyt jälkeen keskeisten kilpailijamaidensa kehityksestä tieteen tasossa, vaikka absoluuttisesti kehitystä onkin tapahtunut.
Nykyisessä taloustilanteessa ei ole realistista vaatia, että yliopistojen kokonaisrahoitus nousisi aikaisemmalle tasolle, puhumattakaan siitä, että rahaa tulisi yliopistoille jakoon enemmän kuin aikaisemmin.
Kun tasoa halutaan kuitenkin nostaa, ratkaisu on yliopistojen määrän vähentäminen, yksikkökokojen kasvattaminen, yliopistojen erikoistuminen sekä keskinäisen työnjaon lisääminen. Hyvän strategiatyön merkki on yliopistoissakin se, että osataan päättää myös, mistä pitää luopua.
Yliopistojen vaikuttavuus puuttuu edelleen rahoitusmallista. Valmistuneiden työllistyminen alan töissä on mukana tavoitteena liian pienellä painoarvolla.
Yhteistyötä ja työnjakoa tulee kehittää myös ammattikorkeakoulujen kanssa, mistä meillä onkin lupaavia aihioita useammalla paikkakunnalla, esimerkiksi Tampereella.
Lisää relevanssia sekä tutkimukseen että koulutukseen saadaan lisäämällä merkittävästi yritysten ja yliopistojen sekä yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Suomalainen teknologiateollisuus on ollut merkittävä vaikuttaja ja rahallinen tukija yliopistouudistuksen eteenpäin viemisessä. Osaaminen on tärkein pääomamme, jota ilman vientiteollisuus on lirissä. Nyt olisi jo aika kanavoida puheet rahan niukkuudesta yliopistojärjestelmän rakenteellisen kehittämiseen.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
