antti_poikola-1hires.jpg

Omadata toisi valtavasti hyötyjä ihmisten arjen asiointiin - lainsäädännön esteet purettava

|
Antti Poikola

Oikeus omaan dataan on keskeinen digitaalisen ajan perusoikeus. Henkilödata on resurssi, jota ihmiset voisivat itse paremmin hyödyntää ja joka helpottaisi ihmisten arkea.

Omadata (myös MyData) on ihmiskeskeinen ajattelutapa henkilötiedon hyödyntämiseen. Lähtökohtana on, että ihmisillä olisi oikeus omaan dataansa. Voisimme itse hyödyntää, hallita ja luvittaa eteenpäin meistä kerättyä dataa kuten ostos-, liikkumis-, talous- tai terveystietoja. Omadata-ajattelu tuo datan hyödyntämisnäkökulman tasavertaisena yksityisyydensuojan rinnalle niin, että hyödyt maksimoidaan ja yksityisyydensuojan heikkeneminen minimoidaan.

Omadata mahdollistaa saumattomasti toimivat digitaaliset palvelut

Omadata on ilmiönä vasta pikkuhiljaa murtautumassa laajempaan tietoisuuteen. Toistaiseksi omaa dataa ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vielä saa kätevästi käyttöönsä sen enempää julkisista kuin yksityisistäkään palveluista.

Yksi positiivisista poikkeuksista on Opetushallituksen opintosuoritustietoja sisältävä Koski-palvelu, johon on tehty omadatarajapinta. Ensimmäisessä Helsingin Seudun Liikenteen kanssa tehdyssä pilotissa Kosken rajapinta mahdollistaa opiskelijan kausilippujen myynnin digitaalisesti ilman syksyn perinteisiä päivitysjonoja HSL:n palvelupisteissä. Jonottamisen sijaan data liikkuu sujuvasti palvelusta toiseen.

Tietosuoja-asetus antaa vaillinaisen oikeuden oman datan siirtämiseen

Tiedon siirrettävyys on keskeistä joustavassa datapohjaisten palvelujen kehittämisessä ihmislähtöisesti. Tietosuoja-asetuksen 20. artikla tuo ihmisille uuden oikeuden ladata omia tietojaan joko itselleen tai siirtää niitä suoraan palvelujen välillä. Valitettavasti artikla ei kuitenkaan velvoita julkishallinnon toimijoita ja tämä onkin johtanut julkishallinnon osalta epäselvään tilanteeseen ja Omadatan hitaaseen edistymiseen.

Julkishallinnolla on kuitenkin hallussaan paljon sellaisia henkilötietoja, joiden hyödyntäminen ihmisen omalla luvalla voisi avata aivan uudenlaisia arkea helpottavia toimintatapoja.

Julkishallinnon Omadata onkin vahvasti linjattuna pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa: “Yksilöille luodaan mahdollisuus hallita omia julkisissa tietojärjestelmissä olevia henkilötietojaan omadata-periaatteen mukaisesti ja antaa lupa niiden käyttöön muissa palveluissa."

Omadata on digitaalisen ajan perusoikeus

Hallitusohjelman kirjaus pitää laittaa toimeen pikaisesti. Käytännössä pitää selkeästi linjata, että julkishallinnon toimijoilla on lupa ja heiltä myös odotetaan Omadatan mahdollistamista samaan tapaan, kuin mitä tietosuoja-asetus edellyttää yksityisiltä toimijoilta.

Jo nykyisin julkisuuslaissa on säädetty esimerkillisesti ihmisen oikeus saada tietonsa paperimuodossa. Nyt olisi selvennettävä, että sama oikeus on voimassa myös digitaalisessa muodossa olevien tietojen osalta. Toisin sanoen ihmisellä on oltava: Oikeus saada tietonsa avoimen rajapinnan välityksellä koneluettavassa muodossa.

Nopeinta olisi, mikäli digitaalisen omadata-oikeuden mahdollistaminen julkisissa palveluissa selviäisi olemassa olevan lainsäädännön (tietosuoja-asetus, julkisuuslaki ja tiedonhallintalaki) tarkalla tulkinnalla. Mikäli selkeyttäminen kuitenkin vaatii lakimuutosta, tulisi se ehdottomasti tehdä yleislainsäädäntötasolla esimerkiksi sisällyttämällä omadata-oikeus julkisuuslain uudistukseen, joka sekin on linjattu tehtäväksi tällä hallituskaudella. Nyt tarvitaan enää tekoja.

 

Antti Poikola
Asiantuntija, Datatalous

Poikola toimii tällä hetkellä myös MyData Global-järjestön hallituksen ainoana suomalaisedustajana. MyData Global on Suomeen perustettu kansainvälinen järjestö, jolla on nykyisin paikallistoimintaa yli 20 maassa.

 

Lue lisää:

Kattavampi johdatus Omadataan löytyy mm. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusta.

Valtion kehitysyhtiö Vake on käynnistänyt omadatakiihdyttämön, jonka ensimmäinen kiihdyttämöryhmä keskittyy työhön ja osaamiseen.