Osaajaksi koulutuksessa ja työssä profiloitumalla
Osaava henkilöstö on teknologiateollisuuden menestyksen perusta myös tulevaisuudessa. Uusiutuva teknologiateollisuus tarvitsee osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön. Suomalainen teknologiateollisuus ei tule jatkossakaan pyörimään pelkästään robottien voimin, eikä kaikkea työtä ole tarkoituksenmukaista siirtää Kiinaan. Teknologiateollisuus tarvitsee uusia osaajia.
Mutta millaisia osaajia? Miten tulevaisuuden tarpeisiin voidaan varautua parhaiten?
Teknologian kehitys on yhä nopeampaa. Vauhti kiihtyy, ja globaalit megatrendit kuten digitalisaatio muuttavat maailmaa nopeammin kuin mihin perinteisillä koulutuspoliittisilla toimilla pystytään vastaamaan. Keskustelu koulutuksen aloituspaikoista on pahasti vanhentunutta. Kukaan ei voi tietää tarkalleen, millaista teknologiaosaamista tarvitaan edes parin vuoden päästä, ja kuitenkin teknisten alojen koulutus kestää vuosia. Vielä kauemmin kestää pätevien opettajien kouluttaminen näille aloille.
Uutiset etenkin ammatillisen koulutuksen tekniikan alan koulutuksesta valmistuneiden työllistymisestä ovat huolestuttavia. Jos jopa kolmannes valmistuneista nuorista jää vaille työpaikkaa, hukkaamme valtavan määrän osaamista, jota pienellä maalla ei olisi varaa hukata. Lähes yhtä huono on tilanne, jossa koulutettu nuori joutuu ottamaan vastaan työn, joka ei vastaa hänen osaamistaan. Pessimistien mukaan tämä tilanne tulee yleistymään, kun erot huipputuottavien työntekijöiden ja muiden välillä kasvavat nopeasti. Optimistisemmin ajateltuna tuottavuuden kehitys luo kuitenkin vaurautta, jonka turvin voidaan kehittää koko palveluketjua – siihen sisältyy myös uudenlaista ammattiosaamista vaativia tehtäviä. Nuorten syrjäytyminen on joka tapauksessa inhimillinen tragedia ja sosiaalinen ongelma. Se on myös mitä polttavimmin koko elinkeinoelämän, myös teknologiayritysten haaste.
Mitä ratkaisuja Teknologiateollisuus tähän ongelmaan tarjoaa?
Tulevaisuuden työelämässä valttia on ketteryys ja kyky edelleen kehittää ja päivittää osaamistaan. Kaikilla tasoilla parhaat valmiudet tähän antaa entistä laaja-alaisempi ja joustavampi koulutus, joka antaa työvälineitä uuden oppimiseen ja sopeutumiseen muuttuvassa ympäristössä. Ammatillisen koulutuksen reformi tähtää juuri tähän. Kun nuorella on riittävä perusosaaminen, hän pystyy hiomaan oman ammattitaitonsa huippuunsa työelämässä. Yhtä suuren hyödyn saa yritys, joka säästää rekrytointikustannuksissa, ja pystyy poimimaan oikeat tekijät oikeisiin tehtäviin jo harjoittelun perusteella.
Olennaisen tärkeää on huomata, etteivät huippuosaaminen ja laaja-alainen perusosaaminen sulje toisiaan pois. Päinvastoin, tältä pohjalta voidaan tehokkaasti kehittää erityisosaamista, jota emme vielä osaa ennakoida. Ammatillisen koulutuksen uudistus on vasta aluillaan, ja on liian varhaista arvioida sen vaikutuksia työllisyyteen tai yritysten haasteisiin löytää osaajia. Olemme kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Pitkäjänteisellä ja käytännönläheisellä yritysyhteistyöllä varmistetaan tulevaisuuden osaajat.
Sanna Rauhansalo, johtaja, Elinkeinopolitiikka
