Reaaliaikainen data voi säästää kriisissä rahaa ja henkiä – Sitä tarvitaan nyt yrityksiltä ja julkisilta toimijoilta kaikkien hyödynnettäväksi
Kriisissä oikeiden ja oikea-aikaisten päätösten vaikutus korostuu, ja päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa. Sitä olisi mahdollista avata ja hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmänkin.
Koronaviruspandemian keskellä päätöksiä joudutaan tekemään nopeasti ja usein puutteellisen tai vanhentuneen tiedon varassa. Monet mittarit ja tilastot päivittyvät jälkijunassa, ja vanhat tavat ja työkalut eivät välttämättä tarjoa tukea päätöksentekoon. Kun meillä on puutteellinen ymmärrys nykyhetkestä, myös tulevan ennakointi on haasteellisempaa. Se, joka pystyy luomaan kokonaisvaltaisen tilannekuvan, on kriisissä vahvoilla. Tätä varten tarvitaan reaaliaikaisia tietolähteitä, niin julkisia kuin yritysten itse avaamia.
Se, joka pystyy luomaan kokonaisvaltaisen tilannekuvan, on kriisissä vahvoilla.
Yksi viime vuosien merkittävimmistä trendeistä yritysten toiminnassa ja johtamisessa on tiedon merkityksen korostuminen. Datan hyödyntämisestä on pöhisty jo pitkään, jopa niin pitkään, että big data -termi on kokonaan kadonnut Gartnerin Hype Cycle -julkaisusta. Eri arvioiden mukaan 97 % kaikesta maailman datasta jää kuitenkin hyödyntämättä. Data on organisaatioille kuin muumimuki tavallisille veronmaksajille: kaikki siitä tykkää, kukaan ei sitä käytä.*
Kriisitilanne tarjoaa tilaisuuden harppaukselle datan hyödyntämisessä. Etlan loppuvuodesta 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista yrityksistä jakaa dataa. Dataa jaetaan kuitenkin pääosin tunnettujen ja yritysten ennalta hyväksymien toimijoiden kanssa. Monessa tapauksessa datan keräämisen ja jakamiseen on sopimuspohjaisia esteitä (ks. datan jakamisen malliehdot). Tämä on osittain paradoksaalista, sillä datan arvo usein kasvaa mitä enemmän sitä jaetaan ja käytetään.
Suomen tekoälykiihdyttämö julkaisi toukokuun puolivälissä Pulssi-sivuston, joka kokoaa reaaliaikaisia tietolähteitä päätöksenteon tueksi. Sivuston tavoitteena on auttaa päättäjiä ja yrityksiä tilannekuvan muodostamisessa. Sivustolla hyödynnetään julkisia tietolähteitä, kuten Kelan tai Väyläviraston päiväkohtaista dataa, mutta myös yksittäiset yritykset ovat avanneet tietovarantojaan kaikkien ulottuville.
Esimerkiksi taloushallinnon sähköisiä palveluita tarjoava Accountor tarjoaa Pulssin käyttöön 10 000 satunnaisotannalla valikoidun pk-yrityksen anonyymit taloustiedot. Pk-yritysten laskutus- ja maksuaikatiedot kertovat lähes reaaliaikaisesti pk-yritysten – ja samalla koko Suomen – talouden tilanteesta. Luvuista pystytään esimerkiksi todentamaan, että pk-yritysten huhti- ja toukokuun laskutus, sekä euro- että kappalemääräisesti, on pienemmällä tasolla kuin vuosi sitten. Laskutusten muutoksia ja maksuaikoja koskevista datoista voi myös tarkastella trendejä ja näin ennustaa lähiaikojen kehitystä.
Tietovarantoja tulisi saada auki mahdollisimman paljon, koska paras lopputulos saadaan eri lähteitä yhdistämällä.
Tietovarantoja tulisi saada auki mahdollisimman paljon, koska paras lopputulos saadaan eri tietolähteitä yhdistämällä. Esimerkiksi työttömyyden nykytilan tarkastelemisessa Pulssi-sivusto on hyödyntänyt Google Trends -tietokantaa ja Kelan julkaisemia päivittäisiä tietoja työttömyysturvahakemusten ja alkaneiden työttömyys- ja lomautusjaksojen lukumääristä. Näitä yhdistämällä huomataan, että Google-haut ennustavat melko hyvin hakemusten määriä muutamia päiviä etukäteen. Saamme näin tarkemman kuvan työttömyyden kehityksestä tässä ja nyt.
Merkittävänä julkisen puolen panostus tähän on valtiovarainministeriön asettama Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke vuosille 2020-2022, jonka avausseminaari järjestetään kesäkuun alussa. Sen tavoitteena on kasvattaa hyödynnettävissä olevan julkisen tiedon määrää ensisijaisesti avaamalla ohjelmointirajapintoja (API).
Myös yrityksiä tulee kannustaa omien tietovarantojen avaamiseen. Tähän tähtää esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Digi- ja väestötietoviraston yhteinen maankoodauskurssi “Lahjoita API”, jossa suunnitellaan kampanjaa piilossa olevien, merkittävien datalähteiden löytämiseksi koronaviruksen vastaisessa kamppailussa.
Kriisitilanne on siis jo osaltaan synnyttänyt ja vauhdittanut mielenkiintoisia hankkeita datan avaamiseksi. Jos ne johtavat tavoitellusti julkisten ja yritysten tietovarantojen avaamiseen ja meillä on lisäksi alusta, joka tuo tietovarannot yhteen ja ymmärrettävään muotoon, voidaan jo puhua ensimmäisestä askeleesta kohti API-taloutta.
* Vertauskuva ei ole kirjoittajan keksimä, mutta virallinen lähde ei ole tiedossa.
Alexander Törnroth
Kirjoittaja on Tekoälykiihdyttämön vetäjä ja Silo.AI:n ekoysteemijohtaja, joka juo aamukahvinsa muumimukista.
Lisätietoja:
Alexander Törnroth, 040 1877 353, alexander.tornroth(at)teknologiateollisuus.fi @alextornroth
