Suomen Digibarometri 2014: Huipputason edellytyksillä keskinkertaisia tuloksia

Digitalisaation astetta mittaava Digibarometri 2014 -selvitys rankkaa Suomen kärkisijalle digitalisaation edellytyksissä 22 maan vertailussa. Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi kuitenkin tipahtaa sijalle seitsemän. Edellytysten ja käytön epäsuhta on silmiinpistävä erityisesti digitaalisuuden edelläkävijänä pidetyllä yrityssektorilla. Kuinka huippuedellytyksistä saataisiin enemmän irti?

Digibarometri 2014 julkaistiin tänään ensimmäistä kertaa Digitaalinen Suomi -seminaarissa. Vertailun perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta. Silmiinpistävää kuitenkin on, että kun mitataan digitaalisuuden käyttöä, Suomi repsahtaa kauaksi kärjestä. Mittaus toteutettiin kolmella pääsektorilla: yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla.

– Edellytyksiinsä nähden Suomi alisuoriutuu rankasti, Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen kiteyttää.

Erityisen selkeäksi edellytysten ja käytön epäsuhta nousee yrityssektorilla, jota on aiemmin pidetty ICT:n soveltamisen airuena.

Barometrin tilaajat DIGILE Oy, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry peräänkuuluttavat asennekulttuurin muutosta ja politiikkatason toimia: Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla jättää hyödyntämättä hyviä edellytyksiään. Valtaosa maan kasvumahdollisuuksista liittyy juuri digitaalisuuden hyödyntämiseen läpi toimialojen ja sektoreiden.

Etlatiedon aiemman tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa nykyisistä työpaikoista on katoamassa digitalisaation murroksessa. Sama vääjäämätön kehityssuunta tulee kuitenkin luomaan lukuisia uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Siksi Suomen on kuljettava digitalisaation eturintamassa.

 

Digibarometri nostaa esiin kahdeksan kohdan listan epäsuhdan korjaamiseksi:

  1. Tieto- ja viestintäteknologian saatavuus, luotettavuus ja nopeus on turvattava kaikkialla.
  2. Julkisen sektorin on digitalisoiduttava läpikotaisin, tämä tarkoittaa mm. kaikkien julkisten palvelujen tarjoamista verkossa.
  3. Digitaalisia perustaitoja on kasvatettava.
  4. Kyberuhkien torjuminen ja tietoturvallisuus on otettava vakavasti, sillä yritysten, kansalaisten ja julkisten toimijoiden digitaalisuuteen liittyvän luottamuksen ansaitseminen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää.
  5. Selkeät ja pitävät periaatteet yksityisyyden suojasta tulee asettaa ylimmällä poliittisella tasolla kansalaisten edun mukaisesti.
  6. Digimarkkinat ylittävät maiden rajat, mikä synnyttää paljon kysymyksiä esimerkiksi verotuksesta ja markkinoiden säätelystä. On hyvä varautua siihen, että lainsäädännöstä tulee osin globaalia.
  7. Sääntöjen ja rakenteiden on elettävä ajassa, koska digitaalisuus haastaa vanhat käytännöt ja instituutiot.
  8. On pohdittava, mitä voidaan tehdä kotimaisen digikysynnän ruokkimiseksi.

 

Digibarometri 2014 -raportti (pdf)

 

Lisätietoja:

digibarometri.fi 

Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry

+358 050 823 5507, jukka.viitasaari@teknologiateollisuus.fi

 

Digibarometri – mistä on kyse?

Digibarometrissa maat pannaan järjestykseen kilpailukykyvertailuista tutulla tavalla 36 yksittäisen muuttujan perusteella. Digibarometri 2014:n vertailussa oli mukana 22 maata. Mittauksen kohteena oli digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen. Mittaus toteutettiin kolmella tasolla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri 2014 julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Jatkossa digibarometri toteutetaan vuosittain.

Digibarometrin ovat tilanneet Digile Oy, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.