Tekijänoikeusdirektiivi – mitä seuraavaksi?
Euroopan parlamentti hyväksyi eilen, ehkä odotetusti, tekijänoikeusdirektiivin päätösneuvottelujen lopputuloksen. Prosessi on ollut pitkä ja kiivas.
Miltä lopputulos näyttää pölyn laskeuduttua? Hyvää on se, että tekstin ja datan louhinnalle tuli myös yrityksiä hyödyttävä säännös. Tämä on olennaisen tärkeää eurooppalaiselle tekoälykehitykselle. Valitettavaa on se, että oikeudenhaltijoilla on yksipuolinen oikeus kieltää tekstin analysointi muilta kuin tutkimuslaitoksilta. Tämä voi vinouttaa dataa ja haitata tekoälyn kehittymisen edellytyksiä Euroopassa, jos kieltoa käytetään laajasti – USA:ssa myös eurooppalaisten sisältöjen analysointi on sallittu. Lehtikustantajien suojasta säädetään Espanjan ja Saksan mallilla. Kansalliset projektit eivät ole osoittautuneet toimiviksi ja uusi sääntely voi hämärtää teoskynnyksen arviointia ja linkityssääntöjä, jotka EU:n tuomioistuimessa on linjattu toimiviksi.
Projektin proteiini on artikla 13, joka lopullisessa tekstissä sai numerokseen 17. Epäonnen numero vaihtui, mutta sisältö säilyi haastavana. Kansallisesti täsmennettäväksi jää erityisesti se, mihin alustoihin artiklaa tullaan käytännössä soveltamaan ja miten asetelma, jossa vaihtoehtoina ovat ennalta tekijänoikeusjärjestöiltä ostettavat lisenssit tai sisältöjen suodattaminen, tulee käytännössä toimimaan. Kuvaavaa sääntelyn vaikeudesta on se, että lopullinen artikla on 10 sivun mittainen. Sisältöjen suodatukseen liittyvät epäilyt eivät ole prosessin aikana hälvenneet. Selvää on se, että artikla antaa tekijänoikeusjärjestöille huomattavan paljon valtaa. Toivottavasti sitä osataan käyttää taiten.
On mielenkiintoista huomata, että pääasiassa yhdysvaltalaisia toimijoita, kaupallisesti julkaistun musiikin ja videoalustojen tarjoajia koskevissa säännöissä saadaan EU:ssa aivan erilainen lopputulos kuin USA:ssa. EU:ssa keskustelu asemoitui eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja sen erityispiirteiden suojelun ja digitaalisen markkinan kehittämisen välille. Lopputulos keikahti voimakkaasti vanhoja toimintatapoja suojelevaan suuntaan, vaikka esimerkiksi Suomessa 90 % tekijänoikeustuloista tulee ohjelmisto- ja pelialalta. Näille aloille nyt hyväksytty sääntely aiheuttaa eniten huolta.
Suomessa 90 % tekijänoikeustuloista tulee ohjelmisto- ja pelialalta. Näille aloille nyt hyväksytty sääntely aiheuttaa eniten huolta.
EU näyttää vahvuuttaan, kun yhteisestä arvopohjastamme kehitetään yleistä sääntelyä. Hyvä esimerkki on yleinen tietosuoja-asetus GDPR, jota ollaan kopioimassa myös muualla läntisessä maailmassa. Nyt hyväksytty direktiivi osoittaa EU:n varjoisan puolen. Myyttisillä kulttuurisilla erityispiirteillä ja ideaaleilla saadaan hyväksyttyä sääntelyä, joka on alun perin kehnosti valmisteltu ja jonka tarvetta ei ole kunnolla analysoitu. Tekijänoikeusdirektiiviä tuskin kopioidaan käyttöön missään päin maailmaa.
Huomiota kiinnitti myös direktiivin raportööri Axel Vossin poikkeuksellinen puheenvuoro parlamentissa, jossa hän totesi, että internetin jätit hallitsevat ”paskamyrskyjä” käyttäen nuoria ihmisiä vaikuttamisen välineinään. Sääntelijän olisi hyvä muistaa, että nuoret kantavat huolta tulevaisuudestaan ja heillä on siihen täysi oikeus. Monet heistä myös äänestävät tänä keväänä ensimmäistä kertaa.
Katse kiinnittyy nyt direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon, jossa tulee tehdä monia tärkeitä määrittelyjä. Raamit keskustelulle eivät ole optimaaliset, mutta Suomessa keskustelua voidaan käydä pragmaattisesti, ilman myyttisten ideaalien varjoa. Aikaa täytäntöönpanolle on kaksi vuotta.
Teknologiateollisuus on aktiivisesti ja rakentavasti mukana kehittämässä sääntelyä, joka antaa yrityksille toimivat edellytykset kehittää datataloutta ja digitaalisia palveluita.
Jussi Mäkinen, @Jussi_M
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden digijuristi.
