Tekoäly ja data nosteessa Euroopassa – mitä tekee Suomi?
Komission asettama tekoälyn korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi eilen politiikka- ja investointisuosituksensa luotettavalle tekoälylle. Samaan aikaan komissio käynnisti virallisesti pilotointivaiheen eettisen tekoälyn suuntaviivoille. Teknologiateollisuus edistää osaltaan tekoälyn kehittämisen kannalta tärkeää datan saatavuutta julkaisemalla sitä koskevat oikeudelliset malliehdot elokuussa – mutta päästääkö hallitus tekoälyhanskat tippumaan?
Pari havaintoa komission järjestämän julkistustilaisuuden keskustelusta:
1) Kaikki ovat samaa mieltä tarpeesta saada eurooppalainen tekoäly lentoon. Käytännön toimenpiteistä ei monellakaan ole paljoa sanottavaa. Suomen tekoälykiihdyttämö, jossa käytännössä autetaan yrityksiä skaalaamaan tekoälyn käyttöä herättää paljon mielenkiintoa.
2) Sääntelystä puhutaan paljon ja moni on sitä mieltä, että lisääkin tarvitaan. Huomionarvoista on se, että tietosuoja-asetuksen noudattamista valvova eurooppalainen tietosuojaneuvosto ei ollut mukana korkean tason ryhmässä eikä ainakaan näkyvästi keskusteluissa. Myös komission kilpailupääosasto oli hyvin näkymättömissä.
3) Datan merkitys. Datan saatavuudesta ja laadusta oltiin yksimielisiä. Tekoälyn kehittämiseksi tarvitaan dataa, ei välttämättä suuria määriä, mutta laadulla on paljon väliä. Keinot tämän saavuttamiseksi jäivät vielä pimentoon. Tähän tarpeeseen Teknologiateollisuus on tuomassa oman panoksensa, kun datan hyödyntämisen malliehdot julkaistaan elokuussa.
Suosituksia on kaikkiaan 33. Pohjana on ihmiskeskeisyys, yksityisyyden suoja sekä tekoälyn tunnistettavuus. Uudenlaiseen osaamiseen ja työelämäkysymyksiin kiinnitetään huomiota. Sääntelyssä suositellaan riskiarvioon perustuvaa, periaatteille rakentuvaa sääntelyä, jossa pohjana tulee olla olemassa olevan sääntelyn perusteellinen arviointi. Tarpeet sääntelylle tulee arvioida eri markkinoiden (B2B, B2C, P2C) osalta erikseen. Erityiskohteina sääntelyn tarpeen osalta julkaisussa nostetaan biometrinen seuranta, automatisoidut asejärjestelmät ja lasten profilointi.
Tekoälyn kasvun kannalta suosituksissa kiinnitetään huomiota datan saatavuuteen ja laatuun, julkisen sektorin rooliin (mm. innovatiiviset hankinnat), tutkimukseen ja investointeihin.
Tekoälyn korkean tason asiantuntijaryhmässä on 52 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Pekka Ala-Pietilä.
TEKOÄLY SUOMESSA?
Brysselissä käydyissä keskusteluissa Suomi nousee esille edelläkävijänä, ja täällä tehtyjä ratkaisuja, kuten tekoälystrategian kahta kärkialuetta, FCAI:ta ja tekoälykiihdyttämöä sekä Elements of AI-kurssia ollaan skaalaamassa Eurooppaan.
Tuoreessa Rinteen hallituksen ohjelmassa data, tietopolitiikka ja tekoäly pilkahtelevat siellä täällä, mutta vahvaa sitoutumista hyvin alkaneen kehityksen jatkamiseen ei ohjelmasta löydy. Hallituksen tuleekin kesän aikana täsmentää se, miten tietopolitiikkaa johdetaan ja osoittaa syksyn budjettiriihessä, että tekoälyn ja datan käyttöön panostetaan myös jatkossa.
Jussi Mäkinen
Lakiasiainpäällikkö, digitalisaatio
