Teknologiateollisuuden kysyntä ei osoita toipumisen merkkejä – yritysten väliset erot edelleen kasvussa

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn.

Kyselyjen mukaan teollisuusyritysten tilanteessa ei ole tapahtunut kesän aikana mainittavaa muutosta parempaan. Sen sijaan teknologiateollisuuden palvelutoimialoilla (suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala) näkymät ovat jonkin verran kohentuneet.

− Tällä hetkellä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että loppuvuoden näkymät olisivat olennaisesti kirkastumassa. Synkimmät ennusteet eivät ehkä toteudu, jos koronan toinen aalto pystyttäisiin välttämään. Tilanne on kuitenkin Suomen teknologiateollisuudelle ja viennille edelleen synkkä. Myös koronaepidemian toisen aallon todennäköisyys kasvaa tai se on jo alkanut, ja tämä luo vakavan uhkan vientikysynnän nopealle elpymiselle, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Jopa 85 prosenttia teknologiayrityksistä ilmoittaa, että heikko kysyntä vaikeuttaa yrityksen toimintaa ja peräti 25 prosenttia sanoo sen vaikeuttavan toimintaa erittäin paljon. Tämä näkyy myös tarjouspyynnöissä, joiden määrä pysyi heinäkuussakin samalla erittäin matalalla tasolla kuin keväällä.

Tilauskirjat ohenivat jo keväällä

Koronaepidemian aiheuttama kysynnän notkahdus näkyi odotetusti jo teknologiateollisuuden toisen vuosineljänneksen tilauskertymässä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euroina 8 prosenttia vähemmän kuin tammi–maaliskuussa ja 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Erityisen synkkä tilanne oli teknologiateollisuuden suurimmalla toimialalla, kone- ja metallituoteteollisuudessa, missä uusia tilauksia tuli huhti−toukokuussa 26 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 34 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Tilauskannan arvo oli teknologiateollisuudessa kesäkuun lopussa suurin piirtein sama kuin maaliskuun lopussa ja kaksi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Telakat vaikuttavat merkittävästi tilauskannan kokonaisarvoon.

Kokonaistilanteen kannalta erityistä huolta aiheuttaa pudotus suurten yritysten tilauksissa. Kun tarkastellaan kolmeakymmentä tilauskertymältään suurinta teknologiayritystä, peräti 28 niistä kertoo Suomen yksiköidensä tilauskertymän olleen huhti−kesäkuussa pienempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Myös tilausten arvo laski keskimäärin enemmän kuin teknologiateollisuudessa kokonaisuudessaan. Tilanne heijastuu todennäköisesti syksyllä alihankintaverkostoihin eri puolilla maata.

Tarvitaan uusi tukipaketti ja suunta digivihreälle kiihdytyskaistalle

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kiirehtii maan hallitusta, jotta se valmistelisi pikimmiten uuden tukipaketin, josta myös teollisuuden pk-yritykset voivat saada apua. Alkukesästä päätetyn kustannustuen kriteerit ovat sellaiset, että kriisin silmään myöhemmin joutuvat vientiyritykset eivät voi sitä saada. Tuen haku myös päättyy elokuussa.

− Elinkelpoisia viennin pk-yrityksiä ei saa jättää pulaan. Jos niiden annetaan mennä, Suomella ei ole toivoa talouden noususta ja työllisyyden kohentumisesta, Hirvola painottaa.

Hirvolan mukaan hallitukselta odotetaan nyt päätöksiä. Mikään ei muutu, jos kasvuun ei investoida. Suomen on kurvattava määrätietoisesti digivihreälle kiihdytyskaistalle.     

− Ennusteiden mukaan Suomen talous toipuu euromaista hitaimmin, joten työllisyyspäätöksiä ei voi enää lykätä. Tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, sillä kustannuskilpailukyky uhkaa jälleen heikentyä ja Suomi pärjää vain olemalla muita parempi. Samoin tulee varmistaa, että EU-rahoitukseen nojaava investointiohjelma vauhdittaa aidosti digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kaikki EU-maat käyttävät elvytysrahat sovitulla tavalla. Erityisen tärkeää on, että suomalaiset yritykset pääsevät kilpailemaan eurooppalaisten elvytyshankkeiden toteutuksesta, Hirvola sanoo.

Huoli kustannuskilpailukyvystä kasvaa

Ennusteiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee jälleen tulevina vuosina koronakriisin takia. Syynä on Suomen jäykkä palkanmuodostus, joka ei jousta kriisitilanteissa samalla tavalla kuin monissa kilpailijamaissa. Sopimuksiin kirjatut palkankorotukset ovat nyt liian korkeita talouden kehitykseen nähden.

− Teknologiateollisuuden sopimuksissa on onneksi mahdollisuus sopia palkankorotuksista toisin paikallisesti. Syksyn kehitys näyttää, onko tämä riittävää, sanoo Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Helle patistaa hallitusta työllisyyden kannalta välttämättömiin työmarkkinauudistuksiin. Kyse on mm. työttömyysturvan remontista, paikallisen sopimisen edistämisestä sekä työllistämistä helpottavista työlainsäädännön uudistuksista.

− Uudistukset tarvitaan nyt, jotta olemme iskussa kasvun joskus alkaessa, Helle tähdentää.

Liitteet:
Tiedotustilaisuuden PowerPoint-esitys
Talousnäkymät-raportti 3/2020
Teknologiateollisuuden VII koronapulssikysely

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220    

Tiedote on mukana elokuun uutiskirjeessä.