Budjettiriihi: Teknologiateollisuus odottaa hallituksen jatkotoimia
Teknologiateollisuus antaa hallitukselle kiitosta rohkeista ratkaisuista budjettiriihessä. Hallitus ei kuitenkaan pitänyt teollisuudelle antamaansa lupausta välttää kustannusten ja sääntelyn lisäämistä.
Teknologiateollisuus antaa hallitukselle kiitosta siitä, että se aikoo hoitaa maamme ongelmia laajemmin ja perusteellisemmin kuin vain laastarilla. Yhteisöveron lasku ja konesalien sähköveron alennus vuoden 2014 alusta ovat teollisuuden kannalta selkeitä parannuksia. Kuitenkin samaan aikaan kun toisella kädellä annetaan, otetaan toisella kädellä pois.
Uusi windfall-veroksikin kutsutun voimalaitosveron aiheuttamat kustannukset päätyvät kaikkien sähkön käyttäjien maksettavaksi ja kärsijänä on muun muassa muutenkin vaikeassa tilanteessa oleva vientiteollisuus. Hallituskauden puolivälitarkastelussa hallitus lupasi välttää teollisuudelle aiheutuvien kustannusten ja sääntelyn lisäämistä, mutta uusi voimalaitosvero on selkeä uusi lisärasite. Lisäksi yritysten korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen ja pitkäikäisten investointien poistojen muuttaminen hyödykekohtaiseksi syövät yhteisöveron laskun tuomia hyötyjä.
Rikkidirektiivin tuomien kustannusten kompensoimiseksi olisi tarvittu päätös väylämaksujen poistosta tai tason alennuksesta.
Panostukset uudistumiseen ja kasvuun ovat tärkeitä
Kasvurahasto-ohjelman perustaminen, Finnveran rahoitusmahdollisuuksien parantaminen ja Tekesin myöntövaltuuksien lisääminen tukevat vientiteollisuuden uudistumista. Käytännössä Tekesin rahoitusvaltuudet yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen kuitenkin pienenevät, kun rahoja siirretään sinänsä tärkeään uuteen tehtävään eli siemenvaiheen yritysten pääomittamiseen. Samanaikaisesti yritykset ovat hakeneet Tekesin rahoitusta kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä euromääräisesti 28 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Lukumääräisesti hakemuksia tuli 22 % edellisvuotta enemmän.
Hallituksen päätös vahvistaa Suomen Akatemian ja ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta yhteensä 30 miljoonalla eurolla osaamisperusteisen kasvun tukemiseksi, edellyttää, että julkisen t&k&i-rahoituksen tuloksellisuutta arvioidaan nykyistä huomattavasti systemaattisemmin ja korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä vauhditetaan. Esimerkiksi hiljattain uudistetut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit eivät millään tapaa arvioi korkeakoulujen tuloksellisuutta kasvun tukemisessa.
Rakenteita pitää uudistaa
Kun toisella kädellä annetaan ja toisella kädellä otetaan, uhkana on, että uusien yksityisen sektorin työpaikkojen luomisen sijaan päädytään säilyttämään julkisella sektorilla sellaisia rakenteita, jotka eivät pysty vauhdittamaan uudistumista tai tukemaan globaalissa toimintaympäristössä toimivien yritysten kilpailukykyä.
Koska ilmassa on vielä paljon kysymyksiä, kokonaisarvio toimien vaikuttavuudesta voidaan tehdä vasta, kun kaikista nyt esitetyistä rakenteellisista uudistuksista on saatu päätökset aikaiseksi ja budjettiriihen päätökset löytyvät keltaisesta kirjasta. Toivottavaa on, että päätökset tehdään ripeästi, muutoin eteneminen on entistäkin vaikeampaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 741 9801
