Enemmistö Suomeen työn takia muuttaneista viihtyy hyvin, parannettavaa yhä on

9.3.2023 klo 7.00

Vastaus kysymykseen ”Onko sinulla kavereita täällä?” voi paljastaa, suunnitteleeko ulkomainen kollegasi muuttoa pois Suomesta. Tutkimuksen mukaan enemmistö kansainvälisistä osaajista nauttii elämästään Suomessa. Työntekijöitä tarvitaan kipeästi lisää, joten nyt on tärkeää ymmärtää, miten heidän kotiutumistaan voisi paremmin tukea ja kuinka kansainvälisiä osaajia voisi houkutella Suomeen.

Ensimmäisenä työpäivänään Sofía González ei ymmärtänyt laitteiden ohjeita. Se ei ole ihme, sillä ohjeet olivat suomeksi. Sensoreita valmistava Vaisala on kansainvälinen työympäristö, mutta prototyyppeihin erikoistuneella osastolla Kanariansaarilta tullut González on ensimmäinen työntekijä, joka ei puhu suomea. Pulma ei silti ollut kohtuuton.

”Jo seuraavana aamuna työkaveri oli laatinut minulle ohjeet englanniksi”, González kiittelee.

Suku maailmalla. Espanjalainen Sofía González kehittää Vaisalassa sensoreita. Hänen siskonsa asuu Tanskassa ja äiti Las Palmasissa. ”Toisinaan haaveilen, että saisin heidätkin muuttamaan Suomeen.”

Vastaavia tilanteita, joissa suomen kieli on vaihdettava englantiin, on luvassa monella työpaikalla, sillä Suomi on kovaa tahtia kansainvälistymässä.

Nykyisin Suomeen muuttaa työn vuoksi vuosittain noin 20 000 ihmistä, mutta he eivät riitä täyttämään osaajavajetta. Teknologiateollisuuden johtavan asiantuntijan Eero Mannisen mukaan Suomen nettomaahanmuuton tulisi kasvaa noin 50 000 ihmiseen vuosittain.

”Muuten meidän on vaikea ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja yritysten kilpailukykyä”, Manninen sanoo.

KUINKA KAUAN PANKKITILIN AVAAMINEN SAA KESTÄÄ?

Kansainvälisen työvoiman tarve on Mannisen mukaan historiallisen suuri. Vaje ei korjaannu itsestään, vaan työntekijöiden saamiseksi suomalaisille työpaikoille tarvitaan muutosta niin yritysten käytännöissä kuin yhteiskunnan palveluissakin.

Suomi kansainvälistyy. "Tarvitsemme ulkomaalaisia työntekijöitä nykyiseen määrään nähden yli tuplaten, jotta Suomi pysyy toimintakykyisenä”, sanoo johtava asiantuntija Eero Manninen.

Hyvää on jo tehtykin. Manninen kehuu nykyistä hallitusta pitkäaikaisen D-viisumin kehittämisestä. Maahantuloon liittyvä byrokratia on silti monilla ryhmillä edelleen tahmeaa ja sen sujuvoittamista tarvitaan.

”Yksi keino voisi olla digitaalisuuden lisääminen maahanmuuton prosesseissa”, Manninen sanoo.

Oleskeluluvan käsittelyn yhteydessä Suomeen muuttava ihminen voisi saada samanaikaisesti digiyhteyden myös verottajaan, pankkiin ja muihin tarvittaviin tahoihin. Näin oleskeluluvan ratkaisun syntyessä prosessit olisivat jo päätöstä vailla valmiit, eikä niitä tarvitsisi käynnistellä työläästi erikseen kuten nykyisin.

Mutta ennen kuin pankkitiliä palkanmaksuun tarvitaan, yritysten on panostettava työpaikkojensa markkinointiin.

”Vaikkapa Intiassa ICT-osaajat tietävät, mikä on Saksa, mutta Suomea siellä ei välttämättä ihan niin hyvin tunneta”, Manninen sanoo.

TURVALLISUUS ON AITO VALTTIKORTTI

Työvoimapulasta kärsivien yritysten kannattaa Eero Mannisen mukaan kartoittaa, mistä sopivia työntekijöitä voi löytää. Paikan päälle voi lähteä markkinoimaan tarjolla olevia työtehtäviä. Toinen vaihtoehto on kääntyä alan tukipalveluiden ja verkostojen pariin ja lähettää rekrytointireissulle kumppaniyrityksen edustaja.

Rekrytoidessa on hyvä kertoa samalla myös suomalaisista olosuhteista. Mainitsemisen arvoinen asia on sekin, että kansainväliset osaajat viihtyvät Suomessa hyvin. Peräti neljä viidestä työn vuoksi Suomeen muuttaneesta korkeasti koulutetusta ulkomaalaisesta kertoo sopeutuneensa tänne hyvin tai erittäin hyvin. Tulos ilmenee lokakuussa valmistuneesta Ulkomaalaiset osaajat Suomessa: työelämä, arki ja osallisuus -julkaisusta, jonka toteutti E2 Tutkimus. Sitä varten on haastateltu 753:a korkeakoulutettua ulkomaalaista osaajaa.

”Etenkin lapsiperheille Suomen perhepalvelut, kuten hyvä varhaiskasvatus ja koulut ovat keskeinen vetovoimatekijä”, sanoo Manninen.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten kotiutumisen onnistuminen, infograafi.

Monille ulkomaalaisille on ollut myönteinen yllätys, että Suomessa luonto alkaa jo kaupunkikeskustan laidalta. Sitä Mannisen mielestä kannattaisi jatkossa käyttää yhtenä mainosvalttina. Myös turvallisuuden tunne on monelle Suomessa tärkeä.

Kaikki eivät Suomessa silti viihdy. On toki luonnollista, että osa kansainvälisistä osaajista tuleekin vain lyhyeksi ajaksi. Kyselyssä ilmeni, että Suomessa heikosti viihtyviä ja poislähtöä suunnittelevia ihmisiä yhdistää ystävien puute. He eivät ole onnistuneet saamaan merkityksellisiä ihmissuhteita, jotka tarjoaisivat paikkaan ja yhteisöön kuulumisen tunteita.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten kotiutumista edistävät asiat, infograafi.

ENGLANNIN PUHUMINEN VOI PELOTTAA ESIHENKILÖÄ

Erityisen hankalaa työllistyminen vaikuttaa olevan Suomessa kahdelle ulkomaalaisten ryhmälle. Työn vuoksi tulleiden osaajien puolisoiden on vaikea löytää Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Työttömyys ja kontaktien puute vaikeuttavat sopeutumista. Jos tilanne jatkuu pitkään, koko perhe saattaa lähteä Suomesta.

Toinen tyytymätön ryhmä ovat Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet ulkomaalaiset, joilla on vaikeuksia päästä oman alan töihin. Jopa työharjoittelupaikkojen saaminen voi olla heille hankalaa. Tuloksettoman työnhaun jälkeen he joko lähtevät maasta tai joutuvat tyytymään työhön, joka ei vastaa heidän osaamistaan.

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Jenni Pitkänen pitää tilannetta onnettomana kaikkien kannalta. Taustalla on usein tiedostamattomia ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa. Pitkänen suosittelee yrityksiä kokeilemaan ja palkkaamaan ulkomaalaisia – sekä Suomesta että ulkomailta – vaikka heitä ei aiemmin työyhteisössä olisi ollutkaan. Harvassa työssä suomen kieli on välttämätöntä. Muutosjohtaminen sen sijaan saattaa olla.

”Ennen uusien ihmisten tuloa on tärkeää varmistaa, että olemassa olevalla henkilöstöllä on asiat kunnossa, vuorovaikutus toimivaa ja tehtävänkuvat selkeitä”, Pitkänen sanoo.

Kotiutumiseen panostettava. ”Ystävystyminen uudessa kotimaassa on todella tärkeää, jotta ihminen voi tuntea kuuluvansa tänne”, sanoo johtava asiantuntija Jenni Pitkänen.

Hän rohkaisee johtoa järjestämään englanninkieliseen työyhteisöön siirtyvälle henkilöstölle turvallisen keskusteluilmapiirin, jossa voi tuoda esiin omia pelkojaan ja saada tukea.

”Työntekijää ja esihenkilöä voi vaikkapa jännittää, osaavatko he puhua englantia riittävästi. Yleensä epävarmuus hälvenee, kun siitä pääsee puhumaan.”

Vinkit kv-osaajien löytämiseen, infograafi.

Monimuotoisuuden kehittäminen on työpaikalla jatkuva ja pitkäjänteinen taival. Askel askeleelta on tärkeää tunnistaa syrjivät käytännöt, tiedostamattomat ennakkoluulot, stereotypiat sekä mikroaggressiot eli tahattomat, vähemmistöryhmään suunnatut kommentit.

Työyhteisön moninaistamisesta on lopulta paljon hyötyä. Erilaiset ihmiset havaitsevat ja keksivät erilaisia asioita.

”Innovaatiot tutkitusti kasvavat 30 prosenttia ja riskit putoavat 20 prosenttia”, Jenni Pitkänen kertoo.

VINKKI ULKOMAALAISELLE: KYSY SAUNASTA

Sofía González, 26, on nyt työskennellyt Vaisalassa kolme vuotta. Alun perin hän muutti Espanjasta Suomeen, koska hyvämaineinen maisteriohjelma Aalto-yliopistossa kiinnosti. Mutta se ei ollut ainoa vetovoimatekijä.

”Halusin kokeilla asumista erilaisessa paikassa. Espanjassa nuoret eivät ole taloudellisesti itsenäisiä, mutta tiesin, että Suomessa se on mahdollista.”

Konkari avuksi. Aiemmin Las Palmasin yliopistossa Sofía González toimi uusien opiskelijoiden mentorina. Hänestä tapa sopii myös työpaikoille.

Nyt González asuu kimppakämpässä Helsingin keskustassa. Koneinsinööri on tyytyväinen uramahdollisuuksiinsa Vaisalassa. Vapaa-ajalla hän käy kuntosalilla ja Kallion kuppiloissa. Viikonloppuisin González retkiluistelee ja käy hiihtämässä. Ystäviä sosiaaliselle naiselle on siunaantunut runsaasti.

”Minusta ulkomaille muuttavan ihmisen vastuulla on tehdä aloite ja yrittää tutustua paikkakunnan tapoihin. Aluksi minä kyselin ihmisiltä saunasta. Siitä jokainen on täällä halukas puhumaan”, González sanoo ja nauraa.

Suomi-kuvan kiillottamiseen Sofía Gonzálezilla on yksi vinkki.

”Teidän kannattaisi mainostaa ulkomaalaisille työnhakijoille vappua, opiskelijakulttuuria ja vaikkapa Kallion baarielämää. Minulle se kaikki on ollut yllätys ja suuri ilon aihe.”