Uutinen

Energiamerkintä uudistuu

EU-komissio ehdottaa uutta energiatehokkuusmerkintäasetusta. Teknologiateollisuus kannattaa energiatehokkaiden kulutustuotteiden merkintää ja luokitusta. Tuotetietokannasta tulee kuitenkin luopua.

EU-komission energiamerkintää koskevan asetusehdotuksen mukaan perustetaan EU-laajuinen tuotetietokanta. Tavaran toimittajan (valmistaja, tämän valtuutettu edustaja unionissa tai maahantuoja) vastuulla olisi ylläpitää tietokannan tietoja. Tietokanta sisältäisi sekä julkista tietoa että tietoa vain markkinavalvontaviranomaisille. Julkista tietoa olisivat mm. mallimerkintä, tuotteen kaikki identtiset mallit, sähköinen energiamerkki ja tuotetiedot. Tietokannan tiedot markkinaviranomaisia varten ovat mm. tekninen dokumentaatio sekä siihen liittyvät testiraportit tai vastaavat tiedot. Tällainen tietokanta olisi valtava hallinnollinen taakka valmistajille ja maahantuojille mutta myös markkinavalvontaviranomaisille.

Tietokanta ei ratkaise markkinavalvontaan liittyviä ongelmakohtia, eikä dokumenttivalvonnalla voida korvata fyysisiä tuotetestauksia. Tuotetietokannasta tulee luopua sen tuoman valtavan hallinnollisen taakan vuoksi.

Periaatetta, että tuotteiden tekninen dokumentaatio ja testausraportit tai vastaavat tiedot annetaan markkinavalvonnalle pyydettäessä tulee jatkaa. Niitä ei missään nimessä tulisi säilyttää tietokannassa. Kyseinen dokumentaatio saattaa sisältää tuotesalaisuuksia, eikä näiden tietojen luottamuksellisuutta välttämättä voida taata.

ENERGIAMERKINTÄ JA UUDELLEENSKAALAUS

Energiamerkinnän palauttaminen luokkiin A–G on hyvä asia. Uudelleenskaalaus tehtäisiin ehdotuksen mukaan niin, että aluksi tuotteita ei kuuluisi A- ja B-luokkiin. Ajatuksena on, että kymmenen vuoden sisällä teknologian kehittymisen myötä tuotteita olisi näissä luokissa.

Tämä periaate ei kuitenkaan toimi pitkäikäisille tuoteryhmille, joita ovat esimerkiksi talotekniikan tuotteet. Näiden tuotteiden osalta merkintä ei antaisi tavoitteen mukaista hankintaa ohjaavaa tietoa. Koska tuotteet ovat hyvin erilaisia ja niiden elinkaari ja tuotekehityssykli vaihtelevat, tulisi tapauskohtaisesti määrittää luokituksen lähtötaso. Uudelleenskaalaus tulisi tehdä mahdollisemman harvoin, enintään 10 vuoden välein.

Uudelleenskaalaus tulee ehdottomasti synkronoida Ecodesign-direktiivin minimivaatimusten kanssa.

Lisätietoa:
Carina Wiik, asiantuntija, tuotteiden ympäristövaikutukset, puh. 040 717 3627