ICT 2015 -työryhmän ehdotuksiin tartuttava ripeästi
Teknologiateollisuus ry tukee vahvasti Pekka Ala-Pietilän johtaman ICT 2015 -työryhmän tänään julkaisemia toimenpide-ehdotuksia. Suomella on menestyksen avaimet käsissään, kunhan digitaaliteknologian mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti ICT 2015 -työryhmän vuoden 2012 maaliskuussa valmistelemaan strategiaa äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lievittämiseksi, suomalaisen ICT-alan uudistamiseksi sekä uuden kasvun vauhdittamiseksi.
Työryhmä korostaa, että Suomella on monia menestystekijöitä omissa käsissään, mutta myös kasvua hidastavia tekijöitä esimerkiksi infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa. Raportissa esitetään kymmenen vuoden kasvuohjelmaa, joka sisältää 21 kasvupolkua – toimenpide-ehdotusta – joilla digitaalinen uudistuminen saadaan Suomessa vauhtiin.
"Kyseessä ei ole projekti, joka on saatu päätökseen. Vasta nyt alkaa todellinen tekeminen", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen painottaa. Turunen toimi jäsenenä ICT 2015 -työryhmässä.
Digitaalinen uusiutuminen ulottuu paljon ICT-alaa laajemmalle: kyse on digitaaliteknologian integroinnista kaikkeen toimintaan niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Esimerkiksi vientiteollisuuden tuotteista jo kolmannes on jollain tavalla riippuvaisia niihin sulautetuista ohjelmistoista.
"Innovatiiviset ICT-ratkaisut hyödyttävät teknologiateollisuuden yrityksiä paitsi tuottavuuden kasvattajina, myös kokonaan uusien ansaintamallien mahdollistajina. Monet yritykset ovat ICT:n avulla laajentaneet menestyksekkäästi esimerkiksi teollisuustuotteisiin liittyvää palveluliiketoimintaansa", Turunen sanoo.
"Oma lukunsa on reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen, josta sähköinen lasku on hyvä esimerkki. Yrityksen hallinnollinen taakka vähentyisi huomattavasti, jos muun muassa alv-raportointi ja kirjanpito saataisiin reaaliaikaistettua."
Digitaaliteknologioiden mahdollistaman uuden liiketoiminnan tieltä pitäisi purkaa turhat hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet.
"Olemme jo pitkään korostaneet, kuinka iso kasvupotentiaali EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden vapauttamisessa piilee. Tällä hetkellä digitaalisten palvelujen tarjoaja törmää EU:ssa byrokratiaan, kun tuotteen lanseeraamista varten tarvitaan eri maissa omat sopimuksensa ja lisenssinsä. Tämä kallis ja työläs prosessi karsii monet pk-yrittäjät joukosta", Turunen sanoo.
Teknologiateollisuus panostaa vahvasti myös kasvuyrittäjyyden edistämiseen kaikilla toimialoillaan.
"Kasvuyritysten rahoitusratkaisut pitää saada kitkattomiksi riippumatta yrityksen kehitysvaiheesta. Suurin osa Suomen uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin", Turunen muistuttaa.
Turusen mukaan myös raportin osaamista koskeviin ehdotuksiin on syytä paneutua huolellisesti. ICT-osaaminen on tulevaisuudessakin ratkaiseva menestystekijä Suomelle.
"Teknologiateollisuuden toimialoista esimerkiksi tietoturva-alalla tarvittaisiin enemmän huippuosaajia kuin on tarjolla. Peliala ja pelillisyys ovat toinen esimerkki uudesta osaamisalueesta, jossa tekijäpula on kasvun pullonkaula."
Lisätietoja:
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, puh. 050 044 5444
Jukka Viitasaari, tietotekniikka-alan johtaja, puh. 040 823 5507
ICT 2015 -työryhmän raportti: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen on ladattavissa TEM:n verkkosivuilla.
