Uutinen

Jäteveron korotuksen vastapainoksi lisää hyötykäyttökohteita

Jätevero on nousemassa vuoden 2016 alusta 27 prosentilla 55 eurosta 70 euroon tonnia kohden. Korotus on välittömiltä vaikutuksiltaan puhtaasti fiskaalinen, koska yrityksillä ei ole näin nopealla aikataululla mitään mahdollisuutta muuttaa jätevirtoja merkittävästi hyötykäytön suuntaan.

Yksittäisille yrityksille korotus merkitsee jopa satojen tuhansien eurojen kustannusten kasvua.

Jäteveron perusideana on verottaa vain sellaisia jätemateriaaleja, joita olisi mahdollista hyödyntää muualla. Idea on kannatettava. Ongelman muodostaa kuitenkin se, että hyötykäytön kohteet puuttuvat Suomesta. Teknologiateollisuus näkee, että jäteveron korotuksen vastapainona on välttämätöntä luoda hyötykäyttöä edistävää kysyntää jätemateriaaleille. Ympäristöluvituksen tulee olla sujuvampaa, ja kansallisia end-of-waste-hyväksyntöjä tulee ottaa käyttöön veron korotuksen yhteydessä. Julkisen vallan tulee luoda kysyntää uusiomateriaaleille.

MARA:n laajennus ja julkisen kysynnän luonti tarpeen

Kiirehdimme MARA-asetuksen (asetus jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) laajennusta kattamaan valimohiekat ja sellaiset tuotteet, joita ei pienten volyymiensa vuoksi kannata tuotteistaa. Teollisen prosessin sivutuotteina valimohiukkojen laatu ja riskitekijät tunnetaan. Näitä tulisi voida käyttää infrarakentamiseen määritellyin reunaehdoin. Näiden hyötykäytölle tulisi luoda menettelyt, jotka eivät edellytä sijoituspaikkakohtaista erillistä luvitusta.

Julkinen hallinto luo hyvin toimiessaan kysyntää uusiomateriaaleille isoissa hankkeissa, kaavoituksella ja priorisoimalla uusiomateriaalien käyttöä omissa tilauksissaan neitseellisten materiaalien sijaan. Materiaalien, kuten kuonat, kuljetukset ovat kalliita. Kuljetuslogistiikkaa tulee kehittää. Se voi kehittyä ainoastaan, jos riittävän suuria sijoittamiskohteita on vuosia ennakolta tiedossa. Maa-ainesten ja jäte-betonin osalta tarvitaan varastointi- ja uudelleenkäsittelyalueita.

Vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Tämä ja polttokapasiteetin kasvu vähentävät kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää. Samalla tiettyjen jätteiden, kuten valimohiekat, hyötykäyttömahdollisuus kaatopaikkarakenteissa vähenee. Tämä muutos korostaa tarvetta sujuvoittaa muuta hyötykäyttöä kuin kaatopaikkarakentaminen.

Jätteistä uusiotuotteita

Jätemateriaaleja olisi järkevää pyrkiä jalostamaan uusiotuotteiksi. Tästä hyvä esimerkki on puukivi- tai komposiittituotteet, joihin jätemateriaaleja voidaan käyttää. Teollisissa prosesseissa laadunvalvontaa ja turvallisuustekijöitä pystytään kontrolloimaan. Esitämme, että end-of-waste-hyväksyntään luodaan säädöksillä menettely, jossa hallintoviranomainen voisi hyväksyä toiminnanharjoittajan hakemuksesta jätestatuksen päättymisen. Tällainen viranomainen voi hyvin olla aluehallintoviranomainen.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä säädökset end-of-waste–menettelystä. Ympäristöluvan yhteydessä näitä päätöksiä voidaan tehdä, mutta ympäristölupa on aina raskas menettely kuulemisineen jne. Sujuvampaa olisi luoda erillinen, yrityksen muusta ympäristötoiminnasta riippumaton, hyväksymismenettely jätteiden hyötykäytön edistämiseen.

Lisätietoja:
jouni.lind@teknologiateollisuus.fi, p. 050 521 3305
 

Tämä artikkeli on mukana Visio-uutiskirjeessä.