Komission talvipaketti: teknologia avainasemassa siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan

Talvipakettiin kuuluu muun muassa uuteen sähkömarkkinamalliin, uusiutuvan energiantuotannon edistämiseen, sähkön huoltovarmuuteen, energiatehokkuuden parantamiseen ja energiaunionin hallintomalliin liittyviä asioita.

Kuluttajien osallistuminen luo uutta liiketoimintaa

Uuden sähkömarkkinamallin tavoitteena on edistää kilpailua ja nostaa sähkön käyttäjät keskeiseksi toimijaksi sähkömarkkinoilla. Kuluttajan roolin lisäksi komissio haluaa nostaa sähkön käyttäjät mukaan tehostamaan sähköjärjestelmän käyttöä kysyntäjoustoilla, sähkön pientuotannolla, energian varastoinnilla sekä älykkäillä energiapalveluilla. Kaikki nämä luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologiateollisuudelle sekä uusien järjestelmätoimitusten että palvelukokonaisuuksien tarjonnan lisäämisen myötä.

Sähkömarkkinamalli integroi uusiutuvat energialähteet osaksi markkinoita siten, että uusiutuvien tuottajien on jatkossa myytävä sähkönsä markkinoille ja vastattava omasta taseestaan, mikä on tervetullut uudistus. Verkonhaltijoiden siirtovelvoite uusiutuvien osalta poistuu.

Suomen bioenergialle lupaavat näkymät

Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä Suomen kannalta tärkeintä olivat komission kannanotot biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja liikenteen biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen jatkamiseen. Suomen metsänhoidon käytännöt riittävät takaamaan kestävyyden ja puupolttoaineet säilyvät jatkossakin nollapäästöisinä.

Biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen osalta komission tavoite on alhaisempi kuin Suomessa, mutta sen jatkaminen varmistaa biojalostamoinvestointien käynnistämisen muuallakin EU-alueella. Näin biopolttoaineiden tarjonta lisääntyy, mikä hillitsee liikennepolttoaineiden hinnan nousupaineita. Suomen kannalta on erittäin tärkeää, etteivät vientiteollisuutemme kuljetuskustannukset nouse kohtuuttomasti verrattuna kilpailijamaihin.

Sähkömarkkinoiden alueellista yhteistyötä lisättävä

Sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi esitetään yhtenäisiä kriteerejä ja kannustetaan jäsenmaita alueelliseen yhteistyöhön sekä käyttämään hyväksi rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä säätö- ja varatehon turvaamiseksi. Alueellisella yhteistyöllä vältetään ylikapasiteetin rakentamista.

Energiatehokkuustavoite ei saa olla sitova

Komissio esittää energiatehokkuudelle sitovaa 30 prosentin tavoitetta vuodelle 2030. Tämä on ristiriidassa kustannustehokkuuden kanssa, koska hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen pitäisi olla ainoa sitova tavoite. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen ovat vain keinoja päätavoitteen saavuttamiseksi. Teknologiateollisuus ei hyväksy sitovaa energiatehokkuustavoitetta. Energiatehokkuuden parantamisessa Suomen on jatkettava sektorikohtaisia vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia, joista on tähän mennessä saatu hyviä kokemuksia.

Rakennusten energiankulutus vastaa noin 40 % kaikesta EU:n energiankulutuksesta ja energiatehokkuuden parantamisvaatimukset vaikuttavat suoraan rakennusten ja rakennusalan ratkaisuihin. Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kannalta syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkaiden, metalleihin perustuvien rakennustekniikoiden, energiatehokkaiden rakennusten, taloteknisten järjestelmien ja tuotteiden sekä energiajärjestelmien toteutuksen osalta.

Ecodesignin osalta työsuunnitelmaan on tullut uusia tuoteryhmiä, mikä uhkaa viivästyttää säädösten valmistumista ja niiden toimeenpanoa. Mukana on myös vaatimuksia materiaalitehokkuudesta, vaikka yleisiä menetelmiä ja standardeja hyötyjen arvioimiselle ei ole ja niitä on vaikea kehittää. Lisäksi markkinavalvonta puuttuu, tuotteiden fyysisiä testauksia ei tehdä riittävästi. Ekosuunnitteludirektiivi on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä työkalu energiatehokkuuden edistämiseksi.

Energiaunioniin saatava virtaviivainen hallintomalli

Energiaunionin hallintomallin lähtökohdat ovat kannatettavia. Samalla, kun jäsenmaat raportoivat komissiolle energia- ja ilmastopolitiikan kansallisista suunnitelmista, ne voivat sovittaa yhteen keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Komission on kuitenkin kunnioitettava jäsenmaiden suvereenisuutta omien energialähteidensä valintaan ja uusiutuvien energialähteiden edistämis- ja energiatehokkuustavoitteidensa asettamiseen. 

Lisätietoja:
Martti Kätkä