Metallien jalostuksen vientiosuus edelleen historiallisen korkealla tasolla
Euroopan poliittinen ja taloudellinen kriisi on koventanut rajusti hintakilpailua. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on metallien jalostuksen osuus koko Suomen viennistä edelleen historiallisen korkealla tasolla. Alan yritykset ovat pitäneet työntekijöistä kiinni vaikeuksista huolimatta, ja investointeja on toteutettu kolmannes taantumaa edeltänyttä tasoa enemmän.
Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli tammi-huhtikuussa 13 prosenttia. Vientiosuus on pysynyt historiallisen korkealla tasolla ollen peräti 14 prosenttia vuonna 2011. Lähes joka seitsemäs vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 4,5 miljardia euroa vuonna 2011.
Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna 2011 runsaat 10 miljardia euroa. Vuoden 2012 tammi-toukokuun tuotantomäärissä on nähtävissä varovaista nousua.
Metallien jalostuksen tuotannon volyymi on pysynyt Suomessa melko vakaana, mutta ankara hintakilpailu on kova haaste. Pitkittyvän poliittisen kriisin luoma epävarmuus on suuri ongelma. Alalle EU on keskeinen vientimarkkina-alue, jonka osuus on kriisin seurauksena romahtanut. EU-alueen osuus alan viennistä vuonna 2008 oli 79 prosenttia, mutta vuoden 2012 ensimmäisellä kolmanneksella se oli pudonnut jo 57 prosenttiin. Pudotus vuoden 2011 tasosta on peräti 9 prosenttiyksikköä.
- Metallien jalostus on globaalia toimintaa, joka reagoi suhdanteisiin usein ensimmäisenä ja jossa aito kilpailukyky korostuu. Viime kuukausina hintakilpailu on edelleen koventunut. Samanaikaisesti suomalaiselle teollisuudelle säädetään kovia lisärasitteita, joita on mahdotonta sisällyttää hintoihin. Yhtälö uhkaa suomalaisia työpaikkoja ja antaa aiheen syvään huoleen, toteaa Metallinjalostajien toimitusjohtaja Mika Nykänen.
Lisäkustannuksia ei Nykäsen mukaan enää kaivattaisi. Niitä kuitenkin tulee.
- EU:n päästökauppa- ja rikkidirektiiveistä aiheutuu valtava lisäkustannus Suomen vientiteollisuudelle. Nämä lisäkustannukset kohdistuvat maailman ympäristöystävällisimpään ja energiatehokkaimpaan metallien jalostukseen. Uudet kustannukset vastaavat suoraan tuhansien työntekijöiden vuosikustannuksia, huolehtii Nykänen.
- Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä selviä päätöksiä näiden kustannusten kompensoinnista. Esimerkiksi Ruotsissa teollisuuden energiavero on edelleen alhaisemmalla tasolla ja Saksassa on päätös kompensoida päästökauppadirektiivin synnyttämiä lisärasitteita. Jos luodaan työpaikkoja ja kannattavuutta uhkaavia rasitteita, on myös kyettävä kompensoimaan näitä kustannuksia, vaatii Nykänen.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mika Nykänen, Metallinjalostajat ry, puh. 040 825 7329
ekonomisti Matti Paavonen, puh. 050 534 2506,
