Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota
Eurooppa-neuvosto linjasi vuonna 2014 EU:lle uudet energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030, joissa hiilidioksidipäästöjä vähennetään systemaattisesti jo aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi. Nykyisten ja tulevaisuuteen ulottuvien päätösten seurauksena päästöoikeuden hinta on noussut ja tulee edelleen nousemaan vuonna 2021 alkavalla päästökauppakaudella.
EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kallistuminen puolestaan nostaa sähkön markkinahintaa, koska sähköä tuotetaan myös fossiilisilla polttoaineilla. Tällainen kehitys heikentää eurooppalaisen sähköä käyttävän teollisuuden ja palvelujen kilpailu- ja työllistämiskykyä suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin.
EU:ssa tämä epäsuorista kustannuksista aiheutuva kilpailuvääristymä on tunnistettu ja vastalääkkeeksi on kehitetty ns. päästökauppakompensaatio. EU:n ohjeistus määrittelee kompensaatioon oikeutetut sähköintensiiviset hiilivuotoalat, kuten metallien jalostus, kemikaalien ja paperin valmistus, sekä niille myönnettävät maksimitukimäärät. Epäsuorien kustannusten kompensointi ei poista päästökaupan ohjausvaikutusta, eikä häiritse kannustinta vähäpäästöisyyteen.
Kompensaatio on tarpeen ottaa käyttöön viipymättä
Suomen teollinen rakenne on hyvin sähköintensiivinen ja siksi haavoittuva sähkön hinnan nousulle. On tärkeää, että sähkön hinta pysyy kilpailukykyisenä Suomessa. Tulevan kustannusnousun vaikutuksiin on järkevää varautua jo nyt. Euroopassa näin on jo toimittu, sillä päästökaupan epäsuoria kustannuksia hyvitetään sähköintensiivisille yrityksille tällä hetkellä jo seitsemässä Euroopan maassa (Saksa, UK, Hollanti, Kreikka, Norja, Espanja, Belgian Flanders).
Suomessa on tarpeen ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi, jotta suomalainen teollisuus ei menettäisi lisää kilpailukykyään päästöoikeuden hinnan noustessa. Asiaan reagoiminen jälkikäteen aiheuttaa vuosien takamatkan kansainvälisessä kilpailussa oleville yrityksille. Tähän Suomella ei ole varaa.
Tasapuolisen kilpailun, kustannustehokkuuden ja ympäristön hyväksi
Epäsuorien hiilidioksidikustannusten kompensoinnin tavoitteena on minimoida hiilivuotoriski eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle, jossa saman tuotteen valmistus aiheuttaa maailmanlaajuisesti suuremmat hiilidioksidipäästöt. Hiilivuodon estäminen on globaali ympäristöteko.
Epäsuorien hiilidioksidikustannusten erilainen kohtelu eri maissa aiheuttaa merkittäviä kilpailukykyeroja myös Euroopan sisällä. Kansallinen kompensointi Suomessa korjaa suomalaisten yritysten kohtaaman kilpailuvääristymän EU:n sisämarkkinoilla.
Kansantaloudellinen tarkastelu ja kompensoitavat määrät
Suomen valtiolle päästöoikeuksien huutokaupan tulevat tulot ovat joka vuosi suuremmat kuin kompensointimenot. Kompensointiin tarvittava rahoitus tulisi sisällyttää valtion ensi vuoden budjettiin. Komission ohjeen mukainen maksimikompensaatiotaso on kuitenkin vain hieman yli 50 prosenttia arvioiduista teollisuudelle kohdistuvista päästökaupan epäsuorista kustannuksista.
Pellervon taloustutkimuksen mukaan kompensaation piirissä olevien alojen vuotuinen sähkönkäyttö on vuosina 2007–2011 ollut noin 25 TWh. Suomessa näiden kompensaatiotoimialojen osuus on reilut 2 prosenttia BKT:sta ja noin 16 prosenttia teollisuuden arvonlisäyksestä. Osuudet ovat selvästi suurimmat EU-maista.
Vain kilpailukykyinen teollisuus voi tuoda hyvinvointia
EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien hyvittämisen sähköintensiiviselle teollisuudelle ja jopa kannustavat siihen hiilivuodon estämiseksi. Päätös kompensaation käyttöönotosta on jäsenmaiden omissa käsissä, joten tulevan hallituksen tulisi päättää mahdollisimman pian sen täysimääräisestä käyttöönotosta.
Suomen vientiteollisuuden kilpailuasema ei kestä lisäheikennyksiä. Kompensaatiomekanismin valmistelu päästöoikeuksien hintojen jo noustua on liian myöhäistä. Vain kilpailukykyinen teollisuus voi toimia kannattavasti, työllistää ja tuoda vientituloja. Kilpailukyvystä huolehtimalla voimme turvata suomalaisten hyvinvoinnin.
Kannanotto ja esimerkki metalliteollisuudesta (pdf)
Lisätietoja:
Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, puh. 09 4202 2540
Johtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry, puh. 09 5305 2201
Osastopäällikkö Sami Nikander, Kemianteollisuus ry, puh. 09 1728 4358
Energiajohtaja Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry, puh. 09 132 6611
Toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen, Suomen ElFi, puh. 010 235 4888
Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry, puh. 09 192 3320
