Naiset kiipeävät vuosittain uuteen ennätykseen tekniikan alan koulutukseen hakijoissa

Tekniikan ja ICT-alan koulutukseen on ollut tänä keväänä enemmän naishakijoita kuin koskaan aikaisemmin. Eniten on noussut naisten kiinnostus hakea opiskelemaan näitä aloja ammattikorkeakouluihin. Ensisijaisesti naiset hakevat kuitenkin yhä yliopistoissa yhteiskuntatieteellisiin ja ammattikorkeakouluissa terveys- ja hyvinvointialoille, johon heidän kiinnostuksensa on jo usean vuoden ajan kuitenkin vähentynyt huomattavasti.

– Laajan selvityksemme mukaan teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä vuosittain noin 13 300 uutta osaajaa, joten töitä riittää niin naisille kuin miehille. Kansainvälisten selvitysten mukaan yritykset menestyvät sitä paremmin, mitä monimuotoisempia ne ovat. Siten alan naisistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolistuminen on paitsi toivottavaa myös hyödyllistä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Touko Apajalahti.

Tekniikan alan yliopistokoulutuksessa ensisijaisista hakijoista oli kevään 2023 yhteishaussa naisia 36 prosenttia ja ICT-alan koulutuksissa 28 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa vastaavat luvut olivat 23 ja 28. Kasvua selittää se, että tekniikka ja ICT ovat aiempaa useammalle naiselle ensisijainen hakukohde.

Kun 2015 ensisijaiseksi hakukohteekseen yliopistossa tekniikan tai ICT:n valitsi 4 prosenttia, tämän vuoden haussa jo 7 prosentille naisista nämä alat olivat ykkösvalintoja. Varsinainen harppaus on tapahtunut ammattikorkeakouluissa, joissa tänä vuonna tekniikkaan tai ICT:n alalle ensisijaisesti haki 13 prosenttia naishakijoista, kun 2015 heitä oli 6 prosenttia.

Miehillä tekniikka ja ICT ovat säilyneet suosituimpina aloina. 25 prosenttia yliopistoon ensisijaisesti hakeneista miehistä haki tekniikan tai ICT:n aloille, ensisijaisesti ammattikorkeakouluun hakeneista peräti 54 prosenttia.

Korkeakoulutettujen osaajien tarve kiihtyy

Tekniikan alan korkeakoulupaikkoja on viime vuosina lisätty, ja ala kiinnostikin hakijoita kevään yhteishaussa hyvin. Tekniikan ja ICT:n aloille oli kokonaisuudessaan noin 48 000 ensisijaista hakijaa, joista noin 30 000 suomen tai ruotsinkielisiin koulutuksiin ja loput kansainvälisiin ohjelmiin.

Tulijoita alalle olisi edelleen reippaasti enemmän kuin alalla on opiskelupaikkoja. Nykyisetkään opiskelupaikat eivät kuitenkaan riitä Suomen suurimman vientialan tarpeisiin.

Teknologiateollisuus teki tammikuussa 2023 uuden henkilöstöennätyksen, joten alan osaajatarve pysyy vahvana, vaikka kasvu on hieman hiipunut.

– On muistettava, että tekniikan alan korkeakoulutettuja tarvitsevat myös muut alat. Tekniikan ja ICT-alan osaajien tarvetta lisäävät muun muassa digitalisaatio ja nopeasti etenevä vihreä siirtymä, johon suomalaiset yritykset ovat jo investoineet massiivisesti. Lisäksi toimihenkilöiden eläköityminen kiihtyy tällä vuosikymmenellä. Suomi pysyy kiinnostavana investointikohteena vain, jos yritykset voivat luottaa siihen, että täältä löytyy entistä enemmän ja korkeammin koulutettua työvoimaa, Apajalahti sanoo.

Digivihreää tarvetta. Tekniikan ja ICT-alan osaajien tarvetta lisäävät muun muassa digitalisaatio ja nopeasti etenevä vihreä siirtymä, johon suomalaiset yritykset ovat jo investoineet massiivisesti, Touko Apajalahti muistuttaa. 

Hän muistuttaa, että tavoitteena on ollut antaa Suomen nuorista aikuisista 50 prosentille korkeakoulutus viimeistään vuodesta 2035 alkaen.

– Jos tähän tavoitteeseen halutaan päästä ja pysyä kilpailijamaiden kanssa vähintään samalla tasolla, on ratkaisut tehtävä jo nyt alkavalla hallituskaudella. Halutun koulutustasotavoitteen saavuttamisen kannalta korkeakoulujen aloituspaikkojen vuosittainen minimikorotus on 5 400 uutta paikkaa. Jos näistä lisäyksistä 2 200 suunnataan tekniikan ja ICT-alan koulutuksiin, saamme kurottua umpeen alalle arvioitua osaajavajetta.

Kiinnostus ammatilliseen koulutukseen laskenut

Huolestuttavaa on, että tekniikan ja erityisesti ICT-alalle ammatilliseen koulutukseen hakevien määrät ovat laskussa.

– Jäsenyritysten osaajatarpeita kartoittaessa on tullut esiin, että myös ammattiosaajille on merkittävä tarve. Teknologiateollisuuteen lähivuosina rekrytoitavista vielä 40 prosenttia on ammattiosaajia ja 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ammatillisen koulutuksen vetovoima ja vastaaminen yritysten osaajatarpeisiin tarvitsisi tason noston. Nyt aivan liian moni valmistuu ammatillisesta koulutuksesta työttömäksi, Apajalahti toteaa.

Grafiikat: Daniel Forsman

Kuva: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Yrityksillä oltava näkymä Suomesta huippuosaajien maana – Aloituspaikkoja on lisättävä teknologia-alalle

Selvitys: Yritykset tyytyväisiä tekniikan alan ammatilliseen koulutukseen – Valmistuneista kuitenkin vain 55 % työllistyy

Vaaleissa on uskallettava puhua koulutusrahojen kohdentamisesta ikäluokkien pienentyessä 

Syrjintä ja monimuotoisuuden vastustaminen ovat huonoa liiketoimintaa