Päästökauppa ei saa vaarantaa energiatehokkaimpien laitosten kilpailukykyä
Eurooppalaisittain tai kansainvälisesti katsottuna Suomi on yksi energiatehokkaimmin terästä valmistavista maista. Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko.
Suomen taloudelle aiheutuu kiristyvistä päästövaatimuksista väistämättä lisäkustannuksia, joiden suuruus riippuu siitä, vähentävätkö kilpailijamaat vastaavasti päästöjänsä. Kansainvälisessä kilpailussa olevat laitokset eivät voi siirtää päästökaupan tuomaa kustannuslisää tuotteidensa hintoihin.
Hiilidioksidipäästöjen globaali vähentäminen edellyttää joka tapauksessa riittävän kattavaa ja sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Sitä ennen EU:n on taattava hiilivuotouhan alla oleville tehokkaimmille laitoksille täysimääräiset maksuttomat päästöoikeudet. Päästökaupan vertailuarvot ovat kuitenkin terästehtaiden osalta niin tiukkoja, ettei yksikään laitos pääse täyteen ilmaisjakoon. Vertailuarvojen on oltava realistisia ja niissä tulee huomioida teknologian kehittyminen.
Hiilivuotosektorilta tulee lisäksi poistaa päästöoikeuksia leikkaava monialainen korjauskerroin. Päästöoikeuksien on niin ikään perustuttava todellisiin tuotantomääriin historiallisen allokaation sijaan.
Vakausmekanismi haitallinen
Osa EU-aloitteista tähtää päästöoikeuksia markkinoilta vähentävän markkinavakausvarannon käyttöönottoon jo nykyisellä, kolmannella päästökauppakaudella.
Päästökauppa perustuu markkinaehtoisuuteen eikä sitä perusajatusta tule muuttaa, siksi markkinavakausvarantoa ei pidä valmistella erillisenä päästökaupan 2030-paketista.
Vakausmekanismi vähentäisi huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta ja nostaisi päästöoikeuden hintaa, mutta päästöoikeuden hinnan pitääkin talouskriisin oloissa olla alhainen. Kun talous lähtee nousuun, päästöoikeuksien hinta nousee kysynnän kasvaessa. Investoinnit edellyttävät niin ikään vakaata toimintaympäristöä. Markkinoiden manipulointi heikentää luottamusta markkinoiden toimintaan. EU:n 2030- energia- ja ilmastopaketin arvioidaan myös nostavan päästöoikeuden hintaa.
Sähkön hinnan nousu kompensoitava
Suomen on otettava käyttöön epäsuorien kustannusten kompensaatio päästökaupasta johtuvan sähkön hinnan nousun korvaamiseksi. Lisäksi hiilivuotolista tulee pitää jatkossakin kattavana.
Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö Mia Nores, puh. 044 330 0928
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi