Puolueiden sitoutuminen lupaa tasonnostoa tutkimuksen sekä innovaatioiden rahoitukseen ja vaikuttavuuteen
Kaikki eduskuntapuolueet käsittävä parlamentaarinen TKI-työryhmä katsoo raportissaan, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan korkean tason johtamista ja koordinaatiota tulee vahvistaa, jotta TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen on mahdollista. Työryhmän mukaan TKI-järjestelmän sekä tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) rahoituksen tulee olla kokonaisvaltaista, tasapainoista ja pitkäjänteistä. Ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa laadukkaan ja vaikuttavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kannustaa järjestelmän kaikkia toimijoita sitoutumiseen ja investointeihin.
Johtaja Erkki Ahola Teknologiateollisuus ry:stä on tyytyväinen työyhmän loppuraporttiin.
”Kaikki eduskuntapuolueet ovat nyt raportin ehdottamien linjausten mukaisesti sitoutuneita siihen, että tutkimusrahoitusta saadaan pitkäjänteisemmäksi ja Suomessa pystytään parantamaan tutkimuksen tasoa, vaikuttavuutta ja TKI-toiminnan laatua. Merkittävää on myös, että työryhmän linjauksilla yritysten TKI-toiminnan lisäykselle on mahdollista luoda nykyistä paremmat kannusteet”, hän kiittää.
Aholan mukaan raportti kuvaa hyvin T&K-rahoituksen heikkoa kehitystä Suomessa.
”Suomi on vertailussa mukana olevista maista ainoa, jossa T&K-menot ovat supistuneet 2010-luvulla. Raportin ehdottamat linjaukset ovat selkeitä ehdotuksia toimenpiteiksi.”
Tavoitteet merkittäviä – ratkaisut jätettävä yrityksille
Teknologiateollisuus pitää ehdottomana, että yritysten TKI-toiminnan tukemiseen suunnataan vähintään puolet kaikesta T&K-rahoituslain määrittelemästä rahoituslisäyksestä.
”Päätöksiä ohjaavina päämäärinä tulee olla vaikuttavuuden vahvistaminen, pitkäjänteisyys ja vipuvaikutus yritysten TKI-panostusten lisäämiseksi. Kun valtion satsaa tuotekehitykseen, sen sijoittama raha hyödyttää yhteiskuntaa moninkertaisesti. Valtion rahoitus toimii kuten vipu: se rohkaisee yrityksiä ottamaan riskiä ja laittamaan valtion rahoituksen päälle 70 prosenttia omasta kirstustaan”, Ahola painottaa.
Tehokuutta ja hyvinvointia. ”Julkinen rahoitus tulee kohdistaa tutkimukseen, jolla on keskipitkällä aikavälillä mitattavissa olevaa talouskasvua, julkisen talouden tehokkuutta tai hyvinvointia parantavaa vaikuttavuutta", johtaja Erkki Ahola sanoo.
Työryhmän raportti korostaa tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) roolin tärkeyttä, erityisesti strategisissa valinnoissa. Teknologiateollisuuden näkemys on, että strategiset valinnat TKI-rahoituksen suuntaamiseksi on tehtävä laajapohjaisesti TINin johdolla.
”Valintoja tehtäessä tulee keskittyä painopistealueisiin, tavoitteisiin ja tekniset ratkaisut tulee ehdottomasti jättää yritysten ja tutkimuksen mietittäväksi eli tehdä valinnat teknologianeutraliteetti säilyttäen. Tämän vuoksi on tärkeää korostaa elinkeinoelämän osuutta tutkimus- ja innovaationeuvoston puheenjohtajistossa ja sihteeristössä."
Yritysten ja tutkimuksen kumppanuuksia edistettävä
Aholan mielestä raportissa on esittetty hyviä mittareita rahoituksen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Keskeisimpänä mittarina TKI-rahoitussuunnitelman onnistumiselle tulee pitää T&K-menojen kehittymistä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja etenkin yritysten T&K-rahoitusosuuden kehittymistä.
”Julkinen rahoitus tulee kohdistaa tutkimukseen, jolla on keskipitkällä aikavälillä mitattavissa olevaa talouskasvua, julkisen talouden tehokkuutta tai hyvinvointia parantavaa vaikuttavuutta. Jos havaitaan, että valitut julkisen rahoituksen keinot ja TKI:n painotukset eivät johda toivottuun yksityisen T&K-rahoituksen kehitykseen, tulee julkisen rahoituksen keinoja ja painotuksia kohdentaa uudelleen.”
Yritysten ja korkeakoulujen kumppanuuksia tulee edistää levittämällä hyviä yhteistyön käytäntöjä ja varmistamalla yhteistyön kannattavuus kaikille osapuolille.
”Yritysten rooli tavoitteiden ja tekemisen määrittelyssä on aivan keskeinen. Suomi tarvitsee selkeän PPP-politiikan. Tutkimustulosten sujuvan hyödyntämisen ja skaalauksen mahdollistamiseksi yliopistoille on syytä laatia kohtuulliset, yrityksiä tutkimusyhteistyöhön kannustavat vakioidut tekijänoikeus- ja IPR-sopimusehdot, joita noudatetaan aina yhteistutkimusta tehtäessä”, Ahola sanoo.
Veturiyrityshankkeiden osuutta syytä kasvattaa
Business Finlandin veturimalli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi innostaa yrityksiä kehitystyöhön. Sen osuutta TKI-investointien kasvattamisessa tulee kehittää edelleen.
Veturihankkeissa kansainvälisesti toimivat yritysverkostot ratkaisevat merkittäviä tulevaisuuden haasteita ja kasvattavat huomattavasti TKI-investointejaan. Veturiyritykset sitoutuvat luomaan uusia työpaikkoja yhteistyössä pk-yritysten, korkeakoulujen ja esimerkiksi kaupunkien kanssa.
Veturiyrityksiä ovat tähän mennessä olleet muun muassa ABB, Nokia, Kone, Meyer Turku, Sandvik, TietoEVRY, Valmet ja Wärtsilä. Rahoitusta voidaan myöntää myös yksittäisille yrityksille, tutkimusorganisaatioille tai tutkimusorganisaatioiden yhteisille hankkeille. Seuraava hakukierros päättyy 13.4.2023.
Lisätietoja:
Johtaja Erkki Ahola (teknologiat, tieto ja innovaatiot), puh. 040 532 3525, erkki.ahola@teknologiateollisuus.fi
Lisää aiheesta:
Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset tutkimukseen ja investointeihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan
TietoEVRY, Nokia ja Wärtsilä lisäävät TKI-menojaan yli 350 miljoonalla Business Finlandin hankkeessa – TietoEVRYn digipanostuksilla kasvua teknologiavientiin
Miljardien eurojen vientihanke poiki Nokialle Business Finlandin avustuksen – Lupaa tuoda Suomeen investointeja ja uutta työtä
Ilmastoystävällisempää kaivostoimintaa verkostojen yhteistyöllä – Sandvik aikoo säilyttää paikkansa edelläkävijänä
