Rikkidirektiivi on kompensoitava täysimääräisesti
Euroopan unionin parlamentti on tänään hyväksynyt rikkidirektiivin täytäntöönpanon. Tämä on surullinen päätös Suomen kilpailukyvystä huolestuneelle vientiteollisuudelle. Teknologiateollisuus ja Metallinjalostajat edellyttävät täysimääräistä kompensaatiota direktiivin lisäkustannuksista.
Rikkidirektiivi on surullinen esimerkki siitä, miten yksipuolisilla päätöksillä tuhotaan kilpailukykyä. Ympäristölainsäädäntöä pitäisi tehdä koko maailman mittakaavassa. Rikkidirektiivin maksajat löytyvät lähinnä Pohjois-Euroopasta ja suurin yksittäinen kärsijä on Suomi ja suomalaiset työpaikat. Päätöksellä ei toteudu edes EU-maiden keskinäinen tasapuolisuus ja yhteismarkkinoiden periaate. Onko tämä todella ollut Suomen linja?
Rikkidirektiivi uhkaa 12.000 työpaikkaa
Polttoaineiden nykyhinnoilla rikkidirektiivi merkitsee vuositasolla noin 600 miljoonan euron lisäkustannusta.
- Työpanokseksi muutettuna 600 miljoonaa merkitsee noin 12.000 työpaikan vuosikustannuksia. Tämä kustannussäästö pitäisi siis löytää Suomesta joka vuosi, painottaa Teknologiateollisuuden johtaja ja Metallinjalostajien toimitusjohtaja Mika Nykänen.
- Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko. Luokassaan maailman ympäristövastuullisimman teollisuuden rankaisemista on vaikea ymmärtää.
Teknologiateollisuuden ja Metallinjalostajien mielestä hallituksen on nopeasti laadittava konkreettinen ohjelma kompensoimaan rikkidirektiivin vientiteollisuudelle tuomia ankaria lisärasituksia. Rikkidirektiivin kilpailuhaitta suomalaiselle työlle ja teollisuudelle on merkittävä. Jo epävarmuus tulevista lisäkustannuksista pakottaa teollisuuden arvioimaan omaa kustannuskilpailukykyään.
Nykänen vaatii, että kompensaatiot on toteutettava täysimääräisinä.
- Suomalaiselle vientiteollisuudelle on siirtymäajaksi taattava tasavertainen kilpailuasetelma. Tämä edellyttää konkreettisten kompensaatioiden kohdistamista täysimääräisinä erityisesti vientiteollisuudelle, vaatii Nykänen.
- TEMin kompensaatioita koskevan selvitystyön jatkuminen ylläpitää uskoa todellisiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin. Hallituksen on ratkaistava, tahtooko se hoitaa kilpailukykyä ja työllisyyttä vai kriisejä ja työttömyyttä. Suomalaisten työpaikkojen ja suomalaisen kilpailukyvyn puolustamisen ainakin pitäisi olla yhteinen, kansallinen tavoite, muistuttaa Nykänen.
Lisätietoja:
Teknologiateollisuus ry:n johtaja ja Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja
Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
