Uutinen

Selvitys verotuksen tiekartasta kaipaa konkretiaa

Tuore selvitys Suomen verotuksen pitkän ajan tiekartasta sisältää hyvää pohdintaa talouden megatrendeistä, mutta konkreettisten verokeinojen analysointi jää vielä kevyeksi. Osa ehdotuksista on tuttuja jo aiemmista raporteista.

Valtioneuvosto julkaisi perjantaina selvityksen, jonka VATT ja Etla laativat hallituksen toimeksiannosta.

– Selvitys on keskustelunavaus Suomen talouden rakenteita muokkaavista muutoksista ja miten ne tulisi huomioida Suomen verojärjestelmässä. Lisää konkretiaa, kokonaistarkastelua ja varsinkin vaikutuslaskelmia kuitenkin tarvitaan ennen kuin käsillä on varsinainen verotuksen pitkäaikainen tiekartta, arvioi Teknologiateollisuus ry:n veroasiantuntija Maria Volanen.

Selvityksen taustalla oli halu saada konkreettinen ehdotus siitä, miten verotusta tulisi pidemmän ajan kuluessa uudistaa. Vastauksia kaivattiin mm. siihen, millainen verorakenne edistäisi parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa ottaen huomioon taloutemme erityispiirteet ja talouden kestävyyshaasteet.

Myös verotuksessa joudutaan kohtaamaan talouden rakennemuutos. Kyse on siitä, miten verotuksessa tulisi huomioida uudet tuotantoteknologiat ja millainen verotus vahvistaisi Suomen asemaa globaaleissa arvoketjuissa, kasvattaisi viennistä saatavaa hyötyä ja kerryttäisi parhaiten verotuloja Suomeen. Ja millainen verotus tukisi elinkeinorakenteen uudistumista ja laajentumista, lisäisi t&k-investointeja ja kannustaisi kouluttautumaan.

– Erityisen huolestuttava on selvityksen ehdotus kohdemaaperusteiseen yritysverotukseen siirtymistä. Suomi pienenä vientimaana ei olisi voittaja tällaisissa veromalleissa. Suomesta viedään huomattavasti enemmän tuotteita ja palveluita muualle kulutukseen, joten Suomen kulutuksen pitäisi nousta räjähdysmäisesti, jotta yritysverotuksen kohdevaltioperiaatteella ei olisi Suomen budjetille merkittävää kielteistä vaikutusta, Volanen muistuttaa.

– Meillä on jo nyt kulutusmaaverotus, ja sen nimi on arvonlisäverotus. ALV-järjestelmä ei ole yksinkertainen, mutta se alkaa 40 vuoden sitkeän työn jälkeen olla osittain toimiva. Siten nykyisen kansainvälisen yhteisöverotusjärjestelmän korvaaminen kokonaan uudella kohdemaaverotusmallilla toisi vuosien ja vuosikymmenien tulkintaongelmat, kaksinkertaista verotusta sekä kalliita veroriitoja yrityksille ja viranomaisille, Volanen sanoo.