Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus nousta Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi
Vetytalous voi synnyttää Suomeen peräti 115 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Vetyklusterin juuri julkistama vetytalousstrategia tarjoaa askelmerkit ja joukon käytännön toimenpide-ehdotuksia, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia on kehitetty vedyn koko arvoketjulle sijoittuvien yritysten, virkamiesten ja teollisuusliittojen kanssa. Strategia onkin kutsu yhteistyöhön.
Vetytaloustrategian toteutuksen askelmerkit:
- Euroopan johtava investointeja houkutteleva ekosysteemi
- Vetylaaksojen kautta nopeasti konkretiaa ja yhteistä oppimista
- Päätöksentekokyvyn lisääminen kiihdytystä varten
- Myydään Suomi yhdessä maailman vetykartoille
– Olemme erittäin iloisia, että maan uusi hallitus on asettanut keskeisiksi tavoitteiksi Suomen nostamisen puhtaan energian suurvallaksi, jossa vetytaloudella on keskeinen rooli, sekä Suomen aktiivisuuden EU:ssa ja kansainvälisesti, sanoo vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirta, Head of ABB Green Electrification ecosystem.
– Suomella on useita kilpailuetuja, joilla kehittää vetytaloutta nopeasti. Suomen mittava puhtaan sähkön tuotanto, valtava potentiaali tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamiseen sekä vahva eri toimijoiden välinen yhteistyö luovat tärkeän pohjan vetytaloudelle, hän jatkaa.
Myös vahva teollinen osaaminen, digitaaliset ratkaisut, prosessitehokkuus ja luonnonvarat lisäävät Suomen houkuttelevuutta vetytalouden investoinneille. Suomi voi toimia erinomaisena testiympäristönä vetytalouden uusille ratkaisuille.
– Vedyn ja sen jatkojalosteiden kysyntää ja markkinan syntyä vauhdittavat yritysten vahva sitoutuminen päästöjen vähentämiseen ja Suomen ilmastotavoitteisiin sekä useiden teollisuusalojen työstämät vähähiilitiekartat, sanoo Teknologiateollisuuden EU-asioiden päällikkö Mervi Karikorpi.
Vetytaloudesta uusi viennin tukijalka
Globaalin vetyekosysteemin kehitys avaa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia ja houkuttelee suuria investointeja. Vetytalousstrategiassa on arvioitu, että investoinnit vedyn ja sen jatkojalosteiden tuotantoon nousevat globaalisti 900 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
– Suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten on tärkeää toimia eurooppalaisissa ja kansainvälisissä vetytalouden arvoverkoissa, jotta voimme hyödyntää ainutlaatuisen tilaisuuden nostaa Suomi Euroopan vetytalouden edelläkävijäksi. Suomi voi paitsi tuottaa yli 14 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä myös tarjota vetytalouden arvoverkoissa tarvittavaa teknologia- ja palveluosaamista sekä vetyä ja sen jalosteita hyödyntävän prosessiteollisuuden, meriteollisuuden ja terästeollisuuden ratkaisuja, Säynevirta korostaa.
Globaalin toimintaympäristön muutokset heijastuvat myös EU:n strategisiin painopisteisiin, EU:ssa tehtäviin päätöksiin, sääntelyyn ja politiikkalinjauksiin. EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toteutustapa, komission ehdotus Green Deal -ohjelman teollisuuden suunnitelmasta ja siihen kytkeytyvästä eurooppalaisesta strategisten teknologioiden alustasta ja rahoituksesta (STEP) ja EU:n päätös höllentää EU:n valtiontukisääntöjä ovat esimerkkejä ajankohtaisista, myös vetytalouteen ja teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavista aloitteista.
– Aktiivinen ja ennakoiva vaikuttaminen EU-asioissa sekä strategisten kumppanuuksien rakentaminen korostuvat. Myös tässä julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen, koordinoitu kannanmuodostus ja toiminta ovat oleellisia edellytyksiä suomalaisten yritysten kädenjäljen kasvattamiselle vientimarkkinoilla ja tuotetun arvonlisän kasvattamiselle Suomessa, Karikorpi korostaa.
Lisätietoja:
EU-asioiden päällikkö Mervi Karikorpi (vetyklusterin strategiatyöryhmän jäsen), puh: 040 741 9801
Lisää aiheesta:
Teknoblogi: Puhdas energia ja korkea osaaminen antavat Suomelle etulyöntiaseman vetytalousmarkkinassa
