Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijamaiden kehityksestä
”Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Noin puolessa teknologiateollisuuden yrityksistä tilauskanta on kasvanut ja noin puolessa laskenut kuluneen vuoden aikana. Sama koskee yrityskohtaista henkilöstömäärän kehitystä Suomessa”, kertoi Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas TRIOplus-seminaarissa Alihankinta 2012-messuilla.
Palokangas painotti, että maailmantalouden tilanne on monella tavalla haasteellinen. Kasvu on hidastunut ympäri maailmaa, osin jopa pysähtynyt. Kiina on aloittanut elvyttämisen eikä vielä ole tiedossa, mikä vaikutus sillä on Kiinan heikkenevään kehitykseen. Yhdysvalloissa teollisuuden tilanne on lievästi heikentynyt.
”Suomen suuri haaste on, miten Suomi voi pärjätä tulevaisuudessa. Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden, kuten Ruotsin, Saksan ja Alankomaiden kehityksestä vuoden 2009 jälkeen. Tavaraviennin ohella myös teknologiateollisuuden palveluvienti on supistunut viime aikoina ja supistunee edelleen. Isot yritykset keskittävät toimintojaan lähemmäksi asiakkaitaan, lähinnä kehittyviin maihin ja se vaikuttaa viennin kehitykseen Suomesta. Vaihtotase on painunut miinukselle. Myös kustannuskilpailukyvyn kehityksessä Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijoista.”
Pk-yrityksissä kasvun mahdollisuudet
Teknologiateollisuus on panostanut jo lähes 10 vuoden ajan suomalaisten pk-yritysten selviytymiseen yhteistyössä kumppaneiden kanssa. TRIO-ohjelma ja sen jatkoksi käynnistetty TRIOplus-hanke on ollut yritysten kumppani ja rakentanut uusia työkaluja ja palveluja yritysten tarpeiden mukaisesti. TRIOplussan tuotevalikoima on nyt monipuolinen kokonaisuus, johon sisältyvät niin yritysten toiminnan analysointi, kansainvälistymisen, mentoroinnin, yritysjärjestelyjen ja verkostoitumisen palvelut.
”TRIOplus on käynyt puolentoista vuoden aikana 800 pk-yrityksessä, ja niistä 300 on tehnyt oman kehittämissuunnitelmansa. Tässä yritysjoukossa meillä on valtava potentiaali sekä liikevaihdon kasvuun että työpaikkojen säilyttämiseen Suomessa”, painotti TRIOplussasta vastaava ryhmäpäällikkö Harri Jokinen Teknologiateollisuudesta.
Teollisuusvetoinen kasvu on välttämättömyys
”Politiikan ja erityisesti talouspolitiikan koko huomio kiinnittyy kriisien hoitamiseen, sammutetaan nurkkiin syttyviä tulipaloja eikä ole aikaa pohtia pitkäjänteisiä toimia, jolla talouskasvu saataisiin helpottamaan julkisen talouden tasapainoa. Paluusta nopeaan kasvuun ei nyt haaveillakaan, mutta maailman talouden epävarmuus näyttää pysäyttäneen kasvun kokonaan. Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää nyt teollisuusvetoista kasvua”, totesi johtaja Ilkka Niemelä Teknologiateollisuudesta.
”Teknologiateollisuudessa on menetetty 40 000 työpaikkaa eikä se tunnu päättyvän. Tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa, jossa teollisuutta ei pidä unohtaa. Kasvu saadaan aikaan ainoastaan valmistavan teollisuuden ylösnostolla. Onneksi teollinen pohja ei ole Euroopassa yhtä pahasti rapautunut kuin esimerkiksi USA:ssa, joten kasvun rakentamiselle on hyvät mahdollisuudet."
Suomalaisille yrityksille on Euroopassa tarjolla 130 000 yritystä, joiden kanssa on mahdollisuus verkottua. Valmistava teollisuus työllistää suoraan yli 30 miljoonaa henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Eurooppalaisen koneteollisuuden osuus maailmanmarkkinoista oli vuonna 2010 yhtä suuri (37 %) kuin vuonna 2000. Myös monilla muilla aloilla on Euroopassa merkittävää valmistusta.
Lisätietoja:
Johtaja Ilkka Niemelä, puh. 040 545 2213
Ryhmäpäällikkö Harri Jokinen, puh. 050 563 5034
Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh 040 750 5469
