Suomi tarvitsee teollisuuspolitiikkaa
Teollisuuden merkitys Suomen hyvinvoinnille ja työpaikoille on tunnustettua suurempi. Sen osuus kokonaistuotannosta on kutistunut pitkään – tämä trendi on käännettävä. Toiseksi vientiteollisuuden kilpailukyky on viritettävä ”uuden normaalin” ehdoilla kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, jotta työllisyys saadaan uudelleen nousuun. Kolmas tavoite on saada viennin kasvulla kauppatase ja vaihtotase kestävästi ylijäämäisiksi. Teknologiateollisuuden teollisuuspoliittinen kannanotto hakee eväitä uudistumiseen ja kasvuun.
Suomen on otettava tavoitteeksi kasvattaa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja saada työllisyysaste kasvuun yksityisen sektorin luomilla uusilla työpaikoilla. Viennin kasvulla Suomen kauppatase ja vaihtotase nostetaan kestävästi ylijäämäisiksi.
- Kaikessa julkisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa on otettava mukaan kilpailukykyvaikutusten arviointi, vaatii Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Suomen kilpailukyky on pidettävä valintojen keskiössä
- Suomen kustannustaso on jo nyt liian korkea kansainvälisessä kilpailussa. On uskallettava käyttää omissa käsissä olevia keinoja, joilla kustannustason kiristyminen estetään ja sitä johdonmukaisesti alennetaan, vaatii Teknologiateollisuuden johtaja Mika Nykänen.
- Energia- ja liikennepolitiikan pitää varmistaa Suomen asemaa – ei heikentää sitä. Siksi on elintärkeää tehdä päätöksiä, joilla kompensoidaan rikkidirektiivin ja päästökauppadirektiivin kilpailuhaitat täysimääräisesti, muistuttaa Nykänen.
- Osana omaa kilpailukykyä meidän on varmistettava yritysten toimiva rahoitusjärjestelmä, toimivat EU:n sisämarkkinat, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden osalta, sekä avoin kauppapolitiikka. Yritystukia voidaan kohdistaa uusien vientiin tähtäävien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi sekä kehittämiseksi kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Nykänen.
Suomesta on tehtävä houkutteleva investointikohde
Verotuksella ja siihen liittyvillä odotuksilla on merkittävä vaikutus toimintaympäristön houkuttelevuuteen. Eri selvityksissä on korostuneesti kiinnitetty näihin ongelmiin huomiota, ja nyt on korkea aika tehdä ennakkoluulottomia veropäätöksiä.
- Suomeen on saatava investointeihin, työntekoon, yrittäjyyteen ja omistamiseen kannustava verotus. Tämä tarkoittaa merkittäviä alennuksia sekä yritys- että tuloverotukseen, painottaa Turunen.
- Osana kansainvälistä kilpailua on innovaatioista saatavaa tuloa verotettava normaalia yhteisöveroa merkittävästi alemmalla, esimerkiksi 10 prosentin, verokannalla eli on toteutettava ns. IPR-boksi. Yhdestäkään uudesta verorasitetteesta ei pidä päättää ja siksi mm. windfall-veron valmistelusta on luovuttava. Myös energiaveroleikkurin alaraja on poistettava ja datakeskuksille on säädettävä alempi sähkövero houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja.
Suomi tarvitsee uudistamista ja uudistumista
Korkean osaamisen varmistaminen on elinehto Suomen menestykselle.
- Hallituksen on pidettävä kiinni tutkimus- ja kehittämistoiminnan 4 prosentin bkt-osuuden tavoitteesta ja osana TEKES:n määrärahojen tasoa on myös SHOK-tutkimuksen rahoitus varmistettava. ICT:tä on hyödynnettävä tuottavuuden parantamisessa koko yhteiskunnassa. Koko innovaatiopolitiikan on tuettava osaamista ja teollisuuden uudistumista, toteaa Turunen.
Teknologiateollisuuden teollisuuspoliittinen kannanotto (pdf)
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444
viestintäjohtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, puh. 050 380 4496
