Talous- ja verofoorumissa etsittiin keinoja investointien vauhdittamiseen

Teknologiateollisuuden järjestämässä Talous- ja verofoorumissa keskusteltiin maanantaina mahdollisuuksista lisätä investointeja, vientiä ja hyvinvointia.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Sacotec Components Oy:n hallituksen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Antti Zitting. Hän huomautti, että tuotannon ja viennin nousumahdollisuuksia jarruttaa teollisuuden tuotantokapasiteetin väheneminen 20 prosentilla vuoden 2008 jälkeen.

– Yritysten investointien kautta tuotantokapasiteettia ja -kykyä on mahdollista palauttaa, samalla kun yritykset uudistuvat. Investointiaste on Suomessa selvästi Ruotsia matalampi tällä hetkellä. Myös yritysverotusta tulee uudistaa tukemaan investointien kasvua, Zitting painotti.

– Teollisuudella on halu menestyä Suomessa. Viimeaikainen liikevaihdon kasvu palauttaa uskoa teknologiateollisuuden haluun kasvaa ja työllistää Suomessa myös tulevaisuudessa, Zitting sanoi.

Tilaisuuden puheenvuoron pitänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi, että ikääntyvä väestö tuo omat haasteensa kustantaa suomalainen hyvinvointi tulevaisuudessa. 

– Vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus on Suomessa liian pieni. Tarvitaan panostuksia osaamiseen sekä riskinottohalua ja -kykyä myyntiä ja markkinointia unohtamatta, Mykkänen totesi.

Kansainvälisen kauppasodan riski on viime aikoina pienentynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan päästyä sopimukseen. Suomelle on ministerin mukaan keskeistä, että kauppatiet ovat auki jatkossakin.

Tiekartta yritysverotukselle

Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarista korosti kilpailukyvyn merkitystä euroalueella. Suomen asema riippuu siitä, kehittyykö alue Saksan vai Ranskan linjan suuntaan, mutta Suomi tarvitsee joka tapauksessa vastaisuudessakin hinta- ja laatukilpailukykyä. Kansainvälisten riskien lisäännyttyä tarvittaisiin Penttilän mukaan myös New Nordics -ajattelua eli vahvaa Baltian ja Pohjoismaiden yhteistyötä.

Varatoimitusjohtaja Ilkka Hakala Karhulan Valimosta pohti pk-yritysten investointirahoituksen saannin vaikeutta. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että Tekesin rahoitusta on vähennetty. Ilman sitä Karhulan valimossa ei olisi voitu tehdä kehittämistoimenpiteitä. Hakala kertoi yrityksen käyttäneen myös joukkorahoitusta.

Apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto yliopistosta peräänkuulutti yritysverotukselle tiekarttaa, joka olisi pidemmän aikavälin poliittinen tahdonilmaisu ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin. Se pitäisi sisällään yritysverotuksen strategian ja toimenpidesuunnitelman. Verokilpailu on hänen mukaansa jälleen kiristymässä. Suomella olisi hänen mukaansa otollinen tilaisuus hakea kansainvälistä kilpailuetua ennakoitavalla ja kilpailukykyisellä yritysverotuksella.

Toimitusjohtaja Heikki Ajanko Stera Technologies Oy:stä huomautti, että yritysten investoinnit ovat menoja, joiden odotetaan tuovan tuottoja.

– Jos yritys ei investoi, se taantuu, ja ilman yritysten investointeja yhteiskunta taantuu, Ajanko totesi.

Investoinneissa ulkomaille otetaan Ajangon mukaan huomioon lakien ja poliittisen tasapainon lisäksi muun muassa yleinen kustannustaso, työvoiman saatavuus, yritystuet, verotus, logistiikka ja asiakkaiden vaatimukset.

Verojohtaja Jouni Arpalahti Wärtsilä Oyj:stä muistutti, että yritysten kannalta vero on vain yksi kustannus muiden joukossa. Verosuunnittelu on osa yritysten normaalia liiketoimintaa, ja sillä on merkitystä investointien kannalta. Verokannustimet voivat edistää investointeja, mutta ne ovat usein lyhytaikaisia ja lisäksi monimutkaisia. Verolinjauksissa pitäisi Arpalahden mukaan olla ennen kaikkea ennakoitavuutta, koska Wärtsilä sijoittautuu maahan yleensä pidemmäksi aikaa. Arpalahden mukaan keskeisin tekijä on kuitenkin kilpailukyinen yhteisöveroaste.

Lisätietoja:

Pääekonomisti Jukka Palokangas, p. 40 750 5469

Veroasiantuntija Maria Volanen, p. 040 532 3744

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Kuva: Valmet Automotive

Katso tallenne tilaisuudesta täältä >>