Teknologiateollisuus haluaa Suomelle suunnan
Hallituksen rakenneuudistuksien suhteen pitää päästä reilusti eteenpäin. Isoilla päätöksillä on vaikuttavuutta. Näpertelyllä ja juustohöylällä ei luoda suuntaa. Ja suuntaa Suomi tarvitsee.
Suuri ongelmamme on julkisen sektorin koko verrattuna sitä rahoittavaan yksityiseen sektoriin.
Konsulttiyritys McKinsey’n Suomen toimisto julkaisi kolme vuotta sitten raportin siitä, millä edellytyksillä hyvinvointivaltiomme on rahoitettavissa. Raportin mukaan tarvitsimme yksityiselle sektorille 150 000 - 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
- Kaikki tietävät, että työllisyyskehitys on yrityksissä ollut viime vuosina heikkoa. Julkisen sektori on sen sijaan edelleen paisunut. Epäsuhta on siis kasvanut ja tavoite karannut entistä kauemmas. Ja lähestymme jo vuosikymmenen puoltaväliä. Edessämme on siis raju sopeutus ja sen pitäisi tapahtua ennen kaikkea julkisella puolella, totesi Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi yhdistyksen 110-vuotisjuhlassa.
Tarvitaan rohkeita päätöksiä
Suomessa tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka tukevat omistajuutta ja yritystoimintaa. Viime aikoina on tehty hyviä taustaselvityksiä Pekka Ala-Pietilän, Matti Alahuhdan, Jorma Elorannan ja Kari Stadighin johdolla. Niistä löytyy lääkkeitä tilanteen korjaamiseksi.
- Yritystoiminnan kustannuksia ei saa enää kasvattaa. Päinvastoin pitää olla rohkeutta panostaa innovaatioihin, työllistämiseen, osaamiseen, omistamiseen ja kasvuun, Paasikivi korostaa.
Hän muistuttaa, että vientiteollisuus tuottaa Suomeen noin puolet hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tarvittavista tuloista. Se työllistää suoraan 400 000 henkilöä, ja kun mukaan lasketaan välilliset työllistämisvaikutukset, puhutaan yhteensä miljoonasta suomalaisesta. Siksi on tärkeää, että suomalainen vientiteollisuus pidetään vetävänä ja kilpailukykyisenä.
Paljon puhutaan palveluista. Suomessa valtaosa palveluista ja niiden viennistä on kytkettynä teollisuuden tuotteisiin. Puhdasta palveluiden vientiä ilman kytkentää tuotteisiin ei juurikaan ole. Tämä helposti unohdetaan.
- Taloutemme luja perusta on siis teollisuudessa. Ja siksi teollisuuden kilpailukyky on tärkeää, Paasikivi painottaa.
Selkeät roolit
Jari Paasikivi muistuttaa, että jokaisella on yhteiskunnassa oma roolinsa. Yritysten täytyy pitää huolta omista liiketoimintamalleistaan ja valtion huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Työmarkkinajärjestöjen tehtävä on huolehtia työmarkkinoiden toimivuudesta.
EU:n päätöksenteon kautta hallitus voi vaikuttaa myös toimintaympäristöömme Euroopassa. Se on teknologiateollisuuden päämarkkina-alue.
- Tällä hetkellä monilla tahoilla laaditaan listoja turhista ja toimintaa jopa haittaavista EU:n säädöksistä. Erityisen paljon on arvosteltu EU:n etupainotteista ympäristölainsäädäntöä. Karsintalistojen pohdinta on tervetullutta, Paasikivi toteaa.
Tavoitteena pitää sekä kotimaassa että EU:ssa olla johdonmukainen, vakaa ja ennustettava lainsäädäntö sekä entistä paremmin toimivat markkinat.
Teknologiateollisuus ry on 110-vuotias
Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi puhui yhdistyksen 110-vuotisjuhlassa Finlandia-talossa 4.12.
Hän muistutti, että maailma oli erilainen, kun Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liitto perustettiin lokakuun 17. päivä vuonna 1903. Sen tehtävänä oli turvata työrauha ja torjua yhteisvoimin työtaistelutoimia. Ensimmäinen pidempi lakko oli nimittäin koettu Helsingin telakalla keväällä 1902.
Pian tuli kuitenkin tarvetta myös yhteiselle elinkeinopoliittiselle vaikuttamiselle. Tätä varten perustettiin vuonna 1918 Suomen Metalliteollisuusyhdistys.
Liitot yhdistettiin vuonna 1990 ensin Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitoksi ja pian sen jälkeen vuonna 1992 Metalliteollisuuden Keskusliitoksi. Nimi muutettiin Teknologiateollisuus ry:ksi runsaat kymmenen vuotta sitten toukokuussa 2003.
Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino. Se vastaa 55 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista.
Lisätietoja: viestintäjohtaja Nora Elers, puh. 050 574 6977.
