Teknologiateollisuus ja Metalliliitto: Tuottavuusloikka yhteistyöllä

[[{"fid":"4427","view_mode":"media_original","type":"media","link_text":null,"attributes":{"height":"515","width":"960","class":"media-element file-media-original"}}]]

Yli sata työnantajien ja työntekijöiden edustajaa pohti Tampereella työelämän muutosta ja tuottavuuden kehittämistä lean-filosofian ja osaamispohjaisen palkkausjärjestelmän avulla.

Lean-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Arsalo valotti tilaisuudessa lean-ajattelua.

– Lean on kokoelma konsepteja, periaatteita ja työkaluja, joiden avulla luodaan asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman paljon lisäarvoa omat resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen, Arsalo määritteli.

Leanin mukaisessa toiminnan kehittämisessä arvoa tuottamattomat työvaiheet, eli hukat, poistetaan, mikä vapauttaa resursseja tuottavampiin tehtäviin. Ihmisten luovuus pyritään myös valjastamaan palvelemaan toimintaa.

– Lean on ihmisten kyvykkyyden kehittämistä. Rakenteiden sijasta katse pitää kiinnittää toimintatapoihin ja organisaation kulttuuriin. Lean on ajattelutapa, jota täytyy aina soveltaa omaan organisaatioon. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, Arsalo painotti.

Muutoksen pitää olla ymmärrettävä

Metalliliitossa työyhteisövalmentajana toiminut Jouko Reijonen käsitteli puheessaan työelämän muutosta ja sen haasteita henkilöstön osaamiselle. Reijosen mukaan omien ajattelutapojen muuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Ihminen ei välttämättä edes tiedosta muutoksen tarvetta. Sen sijaan esimerkiksi teknologia kehittyy nopeasti.

– Muutoksen nopeus ja ihmisten vaikeus muuttua aiheuttaa konflikteja eri tavoilla: esimerkiksi teknologian käyttöönotto ei etene tai organisaatiouudistuksesta ei seuraakaan mitään hyötyä.

Muutos onnistuu paremmin, jos ihmiset sitoutuvat siihen aidosti.

– Muutoksen kielen on oltava ymmärrettävää, jotta luottamuksen kehä voi syntyä. Vasta tämän jälkeen voidaan puhua yhteisestä tahtotilasta. Kaikkien, jotka ovat muutoksessa mukana, täytyysi pystyä vastaamaan, miksi kyseinen hanke on tärkeä, Reijonen tähdensi.

Turussa käärittiin hihat

Paikallisjohtaja Ville Laine Sandvikilta kertoi yhtiön Turun tehtaalla yhteistyössä tehdystä tuottavuusloikasta: Tehdas oli vajaa pari vuotta sitten jo lakkautusuhan alla, kun johto ja työntekijät käärivä hihat ja rupesivat yhdessä miettimään, miten tuotantoa voisi tehostaa.

Työolosuhteita parannettiin, seiniä poistettiin, työntekijöiden kävelymääriä päivän aikana vähennettiin ja koneiden asentoja ja kuormitusta sekä keskinäistä balanssia parannettiin. Toimenpiteiden seurauksena tuottavuus saatiin huimaan nousuun. Samalla voitiin siirtyä vain päivävuoroon, mikä lisäsi työhyvinvointia.

Onnistuneen muutoksen taustalla vaikutti myös Turun tehtaan vahva paikallisen sopimisen kulttuuri. Nyt tehtaan tilauskanta on kasvussa; asiakkaat haluavat Turussa suunniteltuja laadukkaita koneita.

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Asiantuntija Pekka Lukkari Teknologiateollisuudesta kertoi työnantaja- ja työntekijäliittojen yhdessä kehittämän osaamispohjaisen palkkausjärjestelmän periaatteista.

– Ensin on määriteltävä tavoitteet, mihin halutaan päästä. Sen jälkeen on mietittävä tätä tukeva palkkausjärjestelmä. Ideana on kannustaa henkilöitä osaamisen kehittämiseen. Keskeisiä tekijöitä ovat työtehtävän vaativuus ja henkilön pätevyys. Malli pitää kuitenkin aina kehittää jokaiselle työpaikalle erikseen, Lukkari totesi.

Esimerkiksi John Deere Forestry Oy:ssä on kehitteillä osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Yrityksen oma työryhmä määrittelee parhaillaan tehtäviä ja pätevyyksiä. Järjestelmässä tehtävän vaativuus vaikuttaa 40 prosenttisesti ja henkilön pätevyys 60 prosenttisesti palkkaan. Osaamisesta palkitaan, ja työnantaja tarjoaa myös koulutusta.