liikenne, Helsinki
Uutinen

Teknologiateollisuus pääosin tyytyväinen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan – Yrityksillä oltava investoinneilleen vakaat näkymät

1.7.2022 klo 10.27
Teknologiateollisuus pitää hallituksen julkistaman ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtia hyvinä. Olennaista on, että energian toimitus- ja huoltovarmuus säilyvät energiapolitiikan keskiössä ja että yrityksillä on investoinneilleen vakaa ja luotettava näkymä.

Valtioneuvosto lähetti ilmasto- ja energiastrategian selontekona eduskuntaan torstaina 30.6. Strategian tavoitteena on esitellä ne toimenpiteet, joilla Suomi täyttää EU:n vuodelle 2030 asetetut velvoitteet ja saavuttaa Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Strategia kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että energiapolitiikan keskeisinä lähtökohtina säilyvät energian toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian käyttäjien ja talouskasvun kannalta olennainen energian kilpailukykyinen hinta.

”Strategiassa todetaan aivan oikein, että investointeja varten pitää olla vakaa ja luotettava toimintaympäristö ja että tähän tarvitaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa”, johtava asiantuntija Martti Kätkä sanoo.

”Yritykset tarvitsevat omien TKI-investointiensa vipuvoimaksi myös valtion rahoitusta. Rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja kohdentua innovaatioiden kehityskaaren eri vaiheisiin”, lisää kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio.

Suomen teknologiateollisuuden tarpeita on huomioitu

Teknologiateollisuus pitääkin tärkeänä, että uuden vähähiili- ja energiateknologian suuriin demonstraatiohankkeisiin panostetaan myös tulevaisuudessa.

”Tämän vuoksi strategiassa esitetty 150 miljoonan vuotuinen panostus vuodesta 2024 on erittäin tärkeä. Kotimaisilla demonstraatioilla on suuri merkitys suomalaisten yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Myös uusiutuvien energialähteiden edistämiseen ja energiatehokkuuden parantamishankkeisiin esitetty 40 miljoonan euron energiatukimääräraha on kannatettava”, Kätkä sanoo.

Strategiassa on ansiokkaasti otettu huomioon eräitä poikkileikkaavia aihealueita, jotka ovat tärkeitä Suomen teknologiateollisuudelle. Näitä ovat muun muassa:

  • Sähköistäminen ja järjestelmäintegraatio
  • Polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistäminen mukaan lukien pienydinreaktorit, jotka soveltuvat myös yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon
  • Hukkalämpöjen hyödyntämisen edistäminen data-centerit mukaan lukien
  • Teollisen kokoluokan lämpöpumppujen verotuksen lieventäminen
  • Tuulivoiman lisärakentaminen ja siihen liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittaminen
  • Vetytalouden edistäminen ja sähköpolttoaineet sekä niitä varten tarvittavan elektrolyysikapasiteetin huomioon ottaminen.

Strategiassa on arvioitu, että päästövähennysten kiristäminen vaikuttaa erityisesti energian ja liikennepolttoaineiden hintaan. Suomen vientiteollisuuden rungon muodostavat metallinjalostus sekä metsä- ja kemianteollisuus, ja Suomen teollisuus on EU-maiden energiavaltaisin.

Lisäksi Suomen sisäiset kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja Keski-Euroopan markkinat kaukana. Suomen teollisuuden logistiikkakustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin kilpailijamaissa.

”Strategiassa ei ole arvioitu energian ja liikennepolttoaineiden hinnan nousun vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn. Tätä on pidettävä ilmasto- ja energiastrategian suurimpana puutteena, joka on pikaisesti korjattava kattavilla sektorikohtaisilla selvityksillä”, Soimakallio toteaa.

Lisätietoja:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

Johtava asiantuntija Martti Kätkä (energiapolitiikka), puh. 050 380 4496, twitter: @KatkaMartti

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden analyysi: Yritysten toimintaympäristö Venäjän hyökkäyssodan jälkeen

Vihreä siirtymä parantaa iskunkestävyyttä ja kestävien investointien kannattavuutta

Onko energiakriisin toimintaohjelma RePowerEU Suomelle hyvä vai huono uutinen? – Teknologiateollisuuden asiantuntijat vastaavat