Rahoitus
Uutinen

Teknologiateollisuus: Uskottavat työllisyystoimet ja TKI-päätökset puuttuvat, työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen tervetullutta

29.4.2021 klo 22.13
Hallituksen kehysneuvotteluiden ratkaisu jäi talouden kasvun vahvistamisen näkökulmasta vaisuksi. Aiemmin sovitut menokehykset ylitetään, mutta siitä huolimatta julkisen talouden suunnitelma tuleviksi vuosiksi siirtää välttämättömiä työllisyyspäätöksiä, ja rohkeus petti pahasti monissa kasvua tukevissa linjauksissa. Vaikuttavia päätöksiä teknologiateollisuuden yrityksille tärkeästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) lisärahoituksesta ei tehty.

­Tehdyt työllisyyspäätökset eivät nosta työllisyysastetta riittävästi eivätkä varsinkaan vahvista julkista taloutta toivotulla tavalla. Jotta talous ja hyvinvoinnin rahoitus saadaan vankemmalle pohjalle, Suomi tarvitsee lisää nimenomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Lisäksi päätösten vaikutusten laskentatapa herättää kysymyksiä. Uskottaviin työllisyystoimiin on syytä palata viimeistään budjettiriihessä.

– Suomen rakenteellisia ongelmia lakaistaan jälleen maton alle. Velkaantuminen on saatava hallintaan, työttömyysturvaa on uudistettava kannustavaksi ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajennettava. Kaikki varmasti tietävät, että muun muassa nämä päätökset ovat välttämättömiä. Silti ratkaisut siirtyvät kerta toisensa jälkeen, pahoittelee Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Hallitus siirsi päätökset tärkeästä TKI-rahoituksesta tulevaisuuteen ja kutsuu asiaa pohtimaan parlamentaarisen työryhmän. T&K-verokannustimeen palataan budjettiriihessä.

– Suomen teollisuus uudistuu ja työpaikat syntyvät tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Selvityksiä ja tiekarttoja hallitus on laatinut jo useita, ja kaikki asiantuntijat todentavat samaa: Suomen alamaihin jämähtänyttä innovaatiorahoitusta on kasvatettava. Miksi hallitus ei tehnyt tarvittavia päätöksiä valtion talouskehyksiin? Hirvola kysyy.

Yhteiskunnan sähköistämisellä on keskeinen rooli Suomen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa. Hallituksen päätös energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuesta yhdessä investointien lupamenettelyjen sujuvoittamisen kanssa ovat tarpeellisia toimia, joilla edistetään teollisuuden uudistumista ja vähähiilitiekarttojen toteuttamista.

Päätös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisen poisto-oikeuden jatkamisesta vuosille 2024–2025 on kannatettava. Poisto-oikeutta tulisi laajentaa siten, että se kattaisi myös käytettyinä hankitut koneet ja laitteet. Lisäksi on lupaavaa, että hallitus selvittää yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta investointeihin kannustamiseksi.

On hyvä, että hallitus on tarttunut nyt tosissaan, monin eri keinoin työperäisen maahanmuuton esteiden poistamiseen ja vetovoiman sekä pitovoiman lisäämiseen. Kirjattu tavoite maahanmuuton määrän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä ohjaa aidosti hallinnonalat ponnistelemaan yhdessä maahanmuuton sekä kotoutumisen sujuvoitumiseksi.

Vihdoin myös tarveharkinnan kriittisessä tarkastelussa sekä ulkomaalaislainsäädännön uudistamisessa ollaan pääsemässä alkuun. Hallituksen toimet D-viisumin käyttöönoton vauhdittamiseksi sekä lisäresurssit luparuuhkien purkamiseksi ovat tervetulleita.

Keskeisiä huomioita kehysriihipäätöksistä

Työllisyys ja talous:

  • Työllisyyspäätökset jäivät pahasti vajavaisiksi eikä työllisyystavoitteen saavuttaminen ole uskottavalla pohjalla. Päätöksiä nykyistä kannustavammasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja paikallisesta sopimisesta ei kyetty tekemään, vaikka ne ovat välttämättömiä.
  • Talouspolitiikan viritys on liian elvyttävä talousnäkymiin nähden. Kehysten ylittäminen on huolestuttava ennakkotapaus tulevaisuuden kannalta.

TKI-toiminta:

  • Parlamentaarinen työryhmä selvittää kuinka neljän prosentin tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Määräaika on asetettu budjettiriihen jälkeen. Hallitus perustelee, että 2023–2030 tarvitaan puoluerajat ylittävää valmistelua, mutta päätökset vuosille 2021–2023 jäävät auki.
  • T&K-verovähennyksestä päätettäisiin budjettiriihessä. Etlalla on käynnissä selvitys parhaista kansainvälisistä malleista, joita on syytä hyödyntää valmistelussa.

Vähähiilinen Suomi:

  • Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuki on tarpeellinen teollisuuden vähähiilisyysinvestointien edistämiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tuen katoksi on asetettu 150 miljoonaa euroa ja puolet siitä tulee kohdentaa päästöjä vähentäviin, uusiutuvan energian osuutta lisääviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, mikä vauhdittaa teollisuuden vähähiilitiekarttojen toteuttamista.
  • Teollisten hankkeiden luvituksen sujuvoittaminen ja uusi kiihdytyskaista strategisille suurinvestoinneille ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä uudistuvalle teollisuudelle.
  • Kotitalousvähennyksen nosto 3 500 euroon vuodessa ja tukiosuuden kasvattaminen 60 prosenttiin vauhdittavat palvelujen kysyntää ja alentavat rakennuskannan ilmastopäästöjä lämmitystapamuutosten myötä.

Koulutus ja maahanmuutto:

  • Hallitus asetti työ- ja koulutusperäiselle maahanmuuton määrälle selkeän tavoitteen ja vauhdittaa maahantulonesteiden poistamista sekä panostaa kotoutumiseen.
  • Päätös olla leikkaamatta koulutuksesta sekä oppimisvajeiden paikkaamiseen tehtävä lisätalousarvio ovat perusteltuja.

Yrittäjyys

  • Hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Tämä päätös vahvistaa erityisesti pk-yritysten edellytyksiä investoida.
  • On erittäin hyvä, että hallitus on sitoutunut olemaan kiristämättä yritysten verotusta. On kannatettavaa, että selvitetään yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta investointeihin kannustamiseksi.

Yhteystiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751

Johtaja Minna Helle (työmarkkinat), puh. 050 341 4884

Johtaja Laura Juvonen (yrittäjyys ja osaaminen), puh. 040 589 6263

Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous), puh. 040 544 7047

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706

Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220