Tutkimus- ja innovaatiorahoitus syytä suunnata elinkeinoelämän uudistumiseen
Julkinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on kohdistettava yrityksille nopeuttamaan teollisuuden uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Vain näin Suomeen voidaan saada lisää kipeästi kaivattuja yksityisen sektorin työpaikkoja.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelujen ja selvitysten perusteella on todennäköistä, etteivät teknologiateollisuuden liikevaihto, vienti ja henkilöstömäärä Suomessa saavuta talouskriisiä edeltävää aikaa moniin vuosiin.
- Maamme on suurten rakenteellisten haasteiden edessä. Poliittisten päättäjien tulee kaikin tavoin tukea teollisuuden ja elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yritysten toimintaympäristönä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.
- Tämän vuoden lisäbudjetissa ja ensi vuoden talousarviossa voimavaroja pitää kohdistaa toimenpiteisiin, jotka tukevat vientiteollisuuden pk-yritysten kansainvälistymistä, yritysten innovaatiotoimintaa, kasvuyrittäjyyttä ja korkean jalostusasteen työpaikkojen synnyttämistä. Ilman näitä toimenpiteitä TEM:n tavoite 200 000 uuden yksityissektorin työpaikan luomisesta vuoteen 2019 mennessä jää haaveeksi, Turunen jatkaa.
Julkisen t&k&i-rahoituksen merkitystä elinkeinoelämälle ei pidä vähätellä
Elinkeinoelämän t&k-investoinnit Suomessa kääntyivät laskuun vuonna 2012, ja niiden arvioidaan vähenevän tänä vuonna edelleen. T&k-investoinnit teknologiateollisuudessa olivat vuonna 2012 Suomessa arviolta noin 3,5 mrd. euroa, lähes 6 % edellisvuotta vähemmän.
- Julkisen kansainvälistymis- ja t&k-rahoituksen tasoa on tässä tilanteessa vahvistettava ja sitä pitäisi kohdistaa nykyistä enemmän organisaatioille, joilla on välitöntä vaikutusta teollisuuden uudistumiseen. Tekesin, Finpron, SHOK-yhtiöiden ja VTT:n rahoituksen ”juustohöylämäiset” leikkaukset olisivat tässä tilanteessa väärä signaali, Jorma Turunen korostaa.
- Vaikka julkisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-rahoituksesta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna alhainen, noin 3 %, sillä on tärkeä rooli suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn tukijana.
Tekesin, SHOKien ja VTT:n toimintaa kehitettävä elinkeinoelämän tarpeista
Viimeisen vuoden aikana on toteutettu niin Tekesin kuin SHOK-järjestelmän ulkopuolinen, kansainvälinen arviointi. Hiljattain myös VTT julkisti teettämänsä kansainvälisen selvityksen toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta vuosina 1996–2009 ja uuden strategiansa.
- Kyseisten organisaatioiden merkitys elinkeinoelämälle on kiistaton. Viimeaikaiset arvioinnit ja selvitykset tarjoavat niiden määrätietoiseen kehittämiseen hyvän lähtökohdan, Turunen sanoo.
Turunen painottaa, että SHOKien kohdalla arvioinnin ja seurannan kehittäminen on avainasemassa. Tämä on tehtävä huolella, jotta SHOK-yhtiöt täyttäisivät lähivuosina niihin kohdistuvat suuret odotukset toimia merkittäviin kaupallisiin läpimurtoihin johtavan yhteistyön katalysaattoreina.
- Teknologiateollisuus antaa täyden tukensa VTT:n suunnitelmille luopua strategiakauden aikana sellaisista tutkimusalueista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä ja jotka sopivat profiililtaan paremmin yliopistoille tai muille organisaatioille. Elinkeinoelämällä on oltava keskeinen rooli myös uudistuvan VTT:n hallinnossa, Turunen jatkaa.
- Yrityksille suunnattua julkista t&k&i-rahoitusta ei pidä vähentää ja siirtää yhteiskunnalliseen tutkimukseen. Ei ole mitään näyttöä siitä, että näin pystyttäisiin tehokkaasti synnyttämään kipeästi kaivattuja yksityisen sektorin työpaikkoja. Yritykset ja yrittäjyys ovat tässä avainasemassa. Siksi fokuksen on oltava teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyssä, Turunen toteaa lopuksi.
Lisätietoja:
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, puh. 0500 445 444
Mervi Karikorpi, johtaja, innovaatioympäristö ja uudistuminen, puh. 040 741 9801
