Vahvemmalla yhteistyöllä ja rohkeammalla riskinotolla vauhtia uudistumiseen ja kasvuun
Aalto-yliopiston professori Erkki Ormalan johdolla toteutetun tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaiset yritykset tekevät pääsääntöisesti tuotteita tai toimintaa parantavia pienimuotoisia innovaatioita. Liiketoimintamallia tai koko toimialaa ravistelevat radikaalit innovaatiot ovat harvinaisia yksittäistapauksia. Tutkimusta varten haastateltiin 58 innovaatiojohtajaa 52 suomalaisessa yrityksessä. Aalto-yliopiston lisäksi tutkimusta rahoittivat Teknologiateollisuus, Tekes ja EK.
Yritysten innovaatiopotentiaali halutaan täysipainoisesti käyttöön
Tutkimuksen mukaan radikaalien innovaatioiden kehittäminen näyttäisi usein vaativan toimintaa liiketoimintastrategian ulkopuolella. Innovaatioiden tukema ja joustavasti muokkautuva ketterä strategia on yhä juhlapuhetasolla. Yritykset seuraavat megatrendejä, mutta niistä ei etsitä mahdollisuuksia murtautua uusille liiketoiminta-alueille. Toiminnan tulevaisuuden tarkastelu pohjautuu pitkälti nykyisiin markkinoihin, nykyisiin kilpailijoihin ja nykyiseen tuotepalettiin. Uudenlaisia innovaatiomenetelmiä, kuten joukkoistamista, kokeillaan ja ne herättävät kiinnostusta, mutta eivät ole vielä vakiintuneet yritysten käyttöön.
- Johtamisella, yrityksen ilmapiirillä ja yhteistyöllä on suuri merkitys kasvun ja merkittävien innovaatioiden synnyttämisessä. Teknologiayritysten keskuudessa yhteistyön ja keskinäisen sparrauksen tärkeys on tiedostettu. Innovaatiopotentiaali halutaan saada täysipainoisesti käyttöön, Teknologiateollisuuden innovaatioympäristö ja uudistuminen –yksikön johtaja Mervi Karikorpi kertoo.
- Myös julkisen sektorin palvelujen, esim. Team Finland –verkoston ennakointipalvelujen, tulee olla helppokäyttöisiä ja tuloksia tuottavia, jotta ne tukisivat erityisesti pk-yritysten pääsyä uusille markkinoille ja uusien ansaintamallien kehittämistä, Karikorpi jatkaa.
EU-hankkeista eväitä kansainväliseen liiketoimintaan
Tutkimuksessa haastatellut yritysjohtajat pitivät Tekesiä keskeisenä innovaatiotoiminnan katalyyttina. Tekesin avustukset nähtiin tärkeäksi erityisesti riskipitoisemmissa hankkeissa. EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovointihankkeet olivat sen sijaan kahdelle kolmasosalle haastatelluista melko tuntemattomia.
Haastatellut yritykset pitivät yhteistyötä kotimaisten yliopistojen kanssa erittäin tärkeänä. Yrityksissä kuitenkin pelättiin, että yliopistot ovat keskittymässä perustutkimukseen ja yritysten kanssa tehtävä soveltava ja ongelmalähtöinen tutkimusyhteistyö on hiipumassa.
- EU-hankkeet voivat avata yrityksille oven kansainvälisille markkinoille. Suomessa tarvitaan nopeasti fokusoidumpia toimenpiteitä, jotta yritykset ja Suomi saisivat suuremman hyödyn esimerkiksi hiljattain käynnistyneestä Horizon 2020 –ohjelmasta, Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Juha Saarnio korostaa.
- Innovaatioyhteistyössä tarvitaan lisää aloitteellisuutta myös yliopistojen puolelta. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tulisi kannustaa yliopistoja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, Karikorpi jatkaa.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, 040 741 9801 ja ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, 045 135 2688
