Ympäristö
Uutinen

Vetyklusteri haluaa Suomesta vetyliiketoiminnan globaalin veturin

15.9.2021 klo 12.30
Suomen vetyklusteri on valmistellut vision, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vetytaloudesta on tullut Suomelle uusi viennin tukijalka. Vetyklusterin yritykset tarjoavat tuolloin globaaleja ratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Vetyklusteriin kuuluvien yritysten mukaan uusiutuvan ja puhtaan vedyn ympärille rakentuvasta liiketoiminnasta on luotavissa Suomeen uusi vientiä, työllisyyttä ja hyvinvointia tarjoava toimiala. Se mahdollistaa samalla Suomen omien ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja maksimoi Suomen viennin hiilikädenjäljen.

Suomen vetyklusteri on valmistellut vision suomalaisesta vetyliiketoiminnasta 2030-luvulla ja ehdottaa toimia, joilla tätä visiota kohti voidaan edetä. Nyt julkaistavassa raportissa tarkastellaan myös Suomen vahvuuksia ja heikkouksia vetytalouden näkökulmasta.

Vetyklusterin tekemän vetyhankeselvityksen pohjalta, puhtaan vedyn hyödyntämisen kautta Suomessa saavutettavat kasvihuonekaasujen säästöt ovat 4–6 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuosittain. Viennin kautta rakennettava Suomen hiilikädenjälki - eli päästösäästöt ulkomailla - ylittää tämän moninkertaisesti.

– Raportti kokoaa vetyklusterin yritysten yhteisen näkemyksen siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan 2030 vision saavuttamiseksi. Nyt on tärkeää, että tämä visio kiteytetään pikaisella aikataululla julkisen ja yksityisen sektorin yhteiseksi toimenpidesuunnitelmaksi vauhdittamaan vetytalouden kehittymistä, sanoo vetyklusterin visiotyöstä vastanneen työryhmän puheenjohtaja Simo Säynevirta ABB:ltä.

– Suomen hallitus on viime viikolla käydyssä budjettiriihessä päättänyt laatia osana ilmasto- ja energiastrategiaa kansallisen vetystrategian ja tehdä valtioneuvoston periaatepäätöksen vetytalouden edistämiseksi. Vetyklusteri on mielellään apuna tässä työssä.

Suomen puhdas, moderni ja luotettava sähköjärjestelmä on yksi keskeisistä vahvuuksistamme. Se luo pohjan puhtaan uusiutuvan energian laajamittaiselle lisärakentamiselle ja tuotannolle. Tämä on perustana puhtaan vedyn taloudelle mahdollistaen vedyn ja sen eri johdannaisten tuotannon ja käytön teknologioita ja ratkaisuja samalla kehittäen.

Suomi houkuttelevimmaksi kohteeksi vetyinvestoinneille

Uuden laajamittaisen vetyliiketoiminnan synnyttäminen edellyttää ja mahdollistaa miljardien investoinnit. Suomen investointiympäristö on jo yksi Euroopan parhaista, mutta meidän on poistettava loputkin esteet yksityisten investointien hakeutumiselta maahamme.

– Keskeistä tässä on ennustettavissa oleva regulaatioympäristö, hyvin toimivat luvitusprosessit ja tiedossa olevien investointiesteiden uudelleen arviointi muun muassa liittyen tuulivoiman hyödyntämiseen Itä-Suomessa, korostaa vetyklusterin ohjausryhmän puheenjohtaja Outi Ervasti Nesteeltä.

Myös koko vetytalouden arvoverkon kattava osaamisen kehittäminen on keskeistä, jotta Suomella on edellytykset yltää ilmastoneutraalin maailman mallimaaksi vuonna 2035. Vetyklusteri ehdottaa käynnistettäväksi pitkäjänteistä (vähintään viisivuotinen) ohjelmaa, jossa yhdistyvät tutkimus- ja tuotekehitys, innovatiiviset konkreettiset pilotointihankkeet sekä osaamisen kehittäminen kaikilla tasoilla.

Tätä tavoitetta tukemaan hallituksen tulee kasvattaa julkista tki-rahoitusta vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla, jotta hallituksen tavoitteen mukainen 4 prosenttia BKT:sta tutkimus- ja kehitysintensiteetille saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Vision toteuttaminen edellyttää yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta aktiivista verkottumista kotimaisten sekä eurooppalaisten ja globaalien vetytalouden toimijoiden kanssa. EU:n jäsenmaat investoivat vetytalouteen esimerkiksi elpymispaketin kautta kymmeniä miljardeja euroja ja vety on yhtenä painopisteenä myös Horisontti Eurooppa-ohjelmassa ja Innovaatiorahastossa. Meidän on käytettävä näitä mahdollisuuksia täysimääräisesti hyödyksi, tiivistää vetyhankkeita ja vetytalouden osaamistarpeita selvittäneen työryhmän puheenjohtaja Sakari Kallo SSAB Europelta.

Lisätietoja:

Simo Säynevirta, VP, Digital Lead, ABB Oy, vetyklusterin ohjausryhmän jäsen, puh. 050 332 4475, simo.saynevirta@fi.abb.com

Outi Ervasti, VP Renewable Hydrogen and PtX, Neste Oyj, vetyklusterin puheenjohtaja,

puh. 050 458 9741, outi.ervasti@neste.com

Sakari Kallo, CTO, SSAB Europe, vetyklusterin ohjausryhmän jäsen, puh. 040 530 1862, sakari.kallo@ssab.com

Lisää aiheesta:

Lisätietoa vetyklusterista: Business for a clean planet

Uutinen: Kansallinen vetyklusteri avaa ovia eurooppalaisiin verkostoihin

Suomalaisyritykset kokosivat voimansa − kansallinen vetyklusteri edistää yhteistyöllä vetytalouteen siirtymistä