Rahoitus
Uutinen

Vientiteollisuus: Budjettiriihessä tehtävä päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta

3.9.2021 klo 9.01
Vientiteollisuus - kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus - odottaa hallitukselta budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat talouden kestävää kasvua, uudistumista ja elpymistä koronapandemiasta. Suomen tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on julkisen talouden tasapainottaminen. Kestävä kasvu syntyy yritysten investoinneista ja yksityisen sektorin uusista työpaikoista.

Maamme hallituksen tulisi palauttaa uskottavuus kehysmenettelyyn ja vastuulliseen talouspolitiikkaan. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että julkisen talouden menot on saatava tasapainoon. Voimakas velkaantuminen heikentää yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta, sillä se voi lisätä painetta tasapainottaa julkista taloutta veronkorotuksin. Velka voidaan maksaa kasvulla ainoastaan, kun yritykset investoivat ja työllistävät Suomessa, ja vientiin saadaan vauhtia. Oleellista onkin toteuttaa keväällä valmistuneen uudistuvan teollisuuden strategian sisältämiä toimenpide-ehdotuksia nykyistä laajemmin.

Kasvu tulee tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja innovaatioista

Julkisten TKI-panosten pitkäjänteistä ja ennakoitavaa kasvattamista kohti kansainvälisesti kilpailukykyistä tasoa tulee vauhdittaa, jotta yksityisen ja julkisen sektorin TKI-intensiteetti nousee yhteensä 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää vuosittain noin 150 miljoonan euron lisäystä julkiseen innovaatiorahoitukseen sekä T&K-verokannustimen laajentamisen kattamaan yritysten oman ja muilta tahoilta ostetun TKI-toiminnan kulut. Pitkäjänteistä, hallituskausia ylittävää rahoitusta tulee suunnata erityisesti yritysvetoisille kumppanuuksille, joissa huomioidaan erikokoiset yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. 

Kaikki toimet tukemaan työllisyyden kasvua

Hallitus linjasi kevään kehysriihessään 110 miljoonan euron julkista taloutta tasapainottavista työllisyystoimista vaalikauden loppuun mennessä. Toimet tulee nyt päättää budjettiriihessä eikä lykätä myöhempään. Konkreettisia toimia, joihin olisi syytä ryhtyä ovat mm. kannustinloukkujen purkaminen, työttömyysturvan porrastaminen sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen niin yritystasolle kuin työehtosopimusosapuolille lainsäädännön avaamisella. Lisäksi yritysten toimintamahdollisuuksia rajoittavat ja kustannuksia lisäävät työlainsäädäntöhankkeet on haudattava, jotta yritysten työllistämiskynnys ei nouse.  

Vientiteollisuus menestyy osaavalla työvoimalla

Osaavan työvoiman puute on jo monien vientiyritysten suurin kasvun ja uudistumisen este. Yritykset tarvitsevat tähän yhteiskunnan aktiivista tukea etenkin rahoitusvaihtoehdoissa ja nopeuttamalla ja helpottamalla lupaprosesseja. Kansainvälisten osaajien rekrytointi tulee tehdä nykyistä sujuvammiksi D-viisumin sekä digitaalisen tunnistautumisjärjestelmän avulla. 

Kestävän kasvun ohjelman rahoitusta tulee kohdentaa suoraan yritysten täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksiin.  Myös oppisopimus on toimiva väylä uusien osaajien työllistämiseen ja henkilöstön jatkokouluttamiseen. Koulutuskorvauksen tulee kattaa työnantajille aiheutuvat kulut ja sen uudistukselle tulee suunnata lisää rahoitusta. Pysyvää rahoitusta tarvitaan etenkin ammatilliseen koulutukseen. Korkeakoulujen uusia aloituspaikkoja tulee suunnata puolestaan luonnontieteellis-matemaattisten ja tekniikan alojen koulutuksiin.

Vihreä siirtymä toteutuu yritysten työllä ja poliittisilla päätöksillä

Teollisuuden yritykset ja toimialat ovat asettaneet omat kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteensa toimialakohtaisissa vähähiilitiekartoissaan. Toteutuakseen tiekartat kuitenkin tarvitsevat pitkäaikaisen varmuuden siitä, että toimintaympäristö tukee muutosta ja kannustaa investointeihin.  Erityisen tärkeää onkin laadukas, sujuva ja ennakoitava luvitus. Hallituksen tulee viipymättä toteuttaa kevään kehysriihessä päätetyt toimet, joiden avulla investointien lupamenettelyä tehostetaan kohti yhden luukun periaatetta, kehitetään lupaprosessin digitalisointia ja lisätään voimavaroja lupien käsittelyyn ja muutoksenhakutuomioistuimiin niin, että käsittelyajat saadaan enintään vuoden mittaisiksi.

Vihreässä siirtymässä teollisuuden päästöttömän sähkön tarve kasvaa merkittävästi, joten sähkön kokonaishinta on olennainen osa investointipäätöksiä. Hallituksen on tarkistettava hallitusohjelman kirjausta kaivosten veroluokan muuttamisesta ja säilytettävä ne muun teollisuuden tavoin sähköveroluokassa II. Säilyttämällä veroluokka ennallaan vauhditetaan kaivosten ja työkoneiden sähköistymistä, mikä on olennainen osa mineraalien arvoketjun irtautumista fossiilisista polttoaineista ja päästöistä.

Lisäksi hallituksen on ripeästi valmisteltava ja toimeenpantava tasoltaan riittävä energiavaltaisen teollisuuden sähköistämisen tuki. Tuki voidaan rahoittaa kasvavilla päästökauppatuloilla ja se tulee sisällyttää valtiontalouden kehyksiin. Samalla on pidättäydyttävä nostamasta yritysten verotaakkaa – esimerkiksi kiristyvä verotus liikenteen ja logistiikan saralla tarkoittaa yritysten kohdalla usein leikkauksia investointeihin.

 

Lisätiedot: 

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, 050 438 9247
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, 09 132 6600
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, 0400 633 751

 

Teknologiateollisuuden ehdotukset budjettiriiheen 2021