Uutta kasvua asiakkaan tarpeiden paremmasta ymmärtämisestä

Suomi on talousennusteiden mukaan palaamassa hitaalle kasvu-uralle. Kasvu perustuu tosin kotimaan kysynnän kasvuun, jolloin vaihtotase jäisi vielä negatiiviseksi. Viennin kasvusta, edes ennustetulla BKT:n kasvun tasolla, ei vielä ole todisteita. Lisäksi Britannian kansanäänestys EU-erosta toi kesällä synkkiä pilviä kansantalouden taivaalle.

Suomen vienti on pysynyt samalla tasolla jo yli viisi vuotta. Taustalla on teollisuuden rakennemuutos, joka on tapahtumassa kaikilla Suomen viennin tukijaloilla, osin samaan aikaan. Näistä metsäteollisuuden rakennemuutos alkoi ensin ja sitä ovat seuranneet metalli- ja elektroniikkateollisuuden muutokset.

Teknologiateollisuuden liikevaihto ei vielä alkuvuoden aikana kääntynyt kasvuun. Rakennemuutoksen ilmentymä on se, että ne yritykset, jotka ovat jo löytäneet uuden liiketoiminnan kautta uuden kasvu-uran, kasvavat entistä nopeammin. Samalla suuren, uutta kasvunlähdettä hakevan yritysjoukon liikevaihto vielä supistuu. Näin ollen yritysten väliset erot kasvavat. Kasvu alkaa näkyä summaluvuissa, kun uuteen kasvuun kääntyneiden yritysten määrä ylittää vielä supistuvien yritysten määrän.

Megatrendit tuovat muutoksia

Kaivosalalla tilanne on edelleen vaikea. Tämä koskee erityisesti yhden metallin varassa olevia kaivoksia. Perusmetallien hinnat ovat pysytelleet alhaalla. Kiinan talouskasvu ei ole yltänyt takavuosien tasolle, mikä heijastuu myös metallimarkkinoille.

Suomi on kansainvälisissä vertailuissa todettu houkuttelevaksi maaksi toteuttaa kaivosinvestointeja. Investoinnit malminetsintään Suomessa ovat kuitenkin laskeneet jo useita vuosia. Kevään 2016 aikana on markkinoille kuitenkin tullut uusia toimijoita, jotka ovat ilmaisseet viranomaisille kiinnostuksensa malminetsintään. Toivottavasti tämä kertoo orastavasta suhdannekäänteestä.

Teknologiateollisuus ry:n strategiassa jäsenyritystemme tärkeimmät muutosalueet liittyvät digitalisaatioon, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja globaalin kilpailun kiihtymiseen. Nämä ovat tärkeitä trendejä myös kaivosteollisuudessa.

Kaivosyhtiöt voivat parantaa kannattavuuttaan uusilla teknologioilla ja toimintatapojen uudistamisella. Digitalisaatio ja teollinen internet mahdollistavat mittaamisen, seurannan ja toiminnan tehostamisen.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja uusiutuvan energian käytön kasvattaminen lisäävät hankkeita, joissa tarvitaan terästä, kuparia ja muita metalleja. Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Kestävän kaivostoiminnan malli

Kiertotalous eli luonnonvarojen kierrätys ja energiansäästö tuovat myös uusia mahdollisuuksia kaivosalalle. Suomalainen kaivostoiminta voi toimia tässä suunnannäyttäjänä. Pari vuotta sitten perustettu Kestävän kaivostoiminnan verkosto on lyhyessä ajassa saanut kaikki keskeiset Suomessa toimivat kaivokset mukaansa. Sen kehittämä vastuullisuusjärjestelmä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta myös ulkomailla. Kaivosvastuujärjestelmä on parhaillaan EU-komission tarkasteltavana. Siitä voi muodostua toimintamalli, jota suositellaan käytettäväksi myös muualla Euroopassa ja kolmansissa maissa. EU-komission kiertotalouspaketissa on myös yhtenä konkreettisena tavoitteena laatia ohjeet ja edistää kaivosten jätehuollon parhaita käytäntöjä.

Meillä on erinomaisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat synnyttäneet uutta palveluihin perustuvaa liiketoimintaa digitalisaation avulla tai ilmastonmuutoksen torjumiseen perustuvilla ratkaisuilla. Useimmiten nämä kaksi ilmiötä pystytään vielä yhdistämään uusissa ratkaisuissa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.

Pullonkaula digitalisaation hyödyntämisessä perinteisemmässä liiketoiminnassa on ohjelmisto-osaamisen saaminen yritykseen ja ohjelmisto-osaajien perehdyttäminen yrityksen liiketoimintaan. Tämä voi tapahtua joko ulkoistamalla tuotekehitystä, yritysostolla tai palkkaamalla omia ohjelmisto-osaajia.

Toinen avaintekijä on syvällinen markkinaymmärrys ja läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa uusien ratkaisujen kehittämisessä. Yleistäen voidaan sanoa, että tuotteen myyminen asiakkaalle on vähemmän haastavaa kuin palvelupohjaisen liiketoimintamallin kehittäminen, mikä edelleen korostaa asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen tärkeyttä.

Hienoja esimerkkejä teknologiayrityksistä yllä olevissa asioissa ovat Kone, Konecranes, Wärtsilä, ABB, Cargotec, Kemppi, Raute, Outotec, Fastems, Normet, Robit, Enevo ja Basware.

Perustellusti voidaan siis sanoa, että uuden kasvun aikaansaaminen ei onnistu ilman asiakkaan liiketoiminnan entistä syvällisempää ymmärtämistä. Vasta sitten on teknologian vuoro ratkaisun rakentamisessa.

Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry

Kirjoitus on julkaistu myös Materia-lehdessä 3/2016