Valinnan paikka: vauhtia datatalouteen vai valtionyhtiöiden uudelleenjärjestely?

Valtionyhtiöt ja budjettiriihi ovat dominoineet viime päivien otsikoita. Istuvalla hallituksella on paine tehdä poliittista pesäeroa edellisen hallituksen avauksiin. Selvitysmies Jouni Hakala arvioi alkuviikosta julkaistussa selvityksessään valtio-omisteisten yhtiöiden asemaa. Suurennuslasin alla on erityisesti Valtion kehitysyhtiö VAKE. Yhtiö perustettiin nopealiikkeiseksi toimijaksi luomaan elinkeinoelämälle uudistumisen edellytyksiä tilanteessa, jossa usea toimiala kohtaa muutoksen, joka perusteellisesti muuttaa koko toimialaa. Muutos on yrityksille uuden liiketoiminnan kehittämisen kannalta merkittävä, mutta ei niin merkittävä, että koko toimialan uudistumisen edellytyksiä luovia investointeja syntyisi markkinaehtoisesti – ainakaan riittävän nopeasti.

Mahdollisuus hyödyntää ja kerätä tietoa sekä kaikkialla läsnä oleva viestintäteknologia muuttavat yhteiskuntaa perusteellisesti. Muutoksen kohtaavat niin yritykset, kunnat kuin valtiokin. Otetaan esimerkiksi käytännöt datan hyödyntämiseen. Datan hyödyntäminen on kiertotalouden, resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja uusien liiketoimintamallien kehityksen ytimessä. Jotta data olisi tehokkaasti hyödynnettävissä, tarvitaan jaettuja käytäntöjä rajapintojen määrittelyyn ja esimerkiksi dataa välittävien yhtiöiden sopimusmalleihin. Tämä edellyttää paljon työtä ja paneutumista, mutta yhdelle yhtiölle tulevat välittömät hyödyt ovat – ainakin alkuvaiheessa – sen verran pienet, että investoinnit jäävät tekemättä. Näillä investoinneilla voidaan kuitenkin ottaa juuri se ratkaiseva etumatka, joka antaa suomalaisille yhtiöille valmiudet pärjätä datatalouden globaalissa kilpailussa.

Da­tan hyö­dyn­tä­mi­nen on kier­to­ta­lou­den, re­surs­sien te­hok­kaan hyö­dyn­tä­mi­sen ja uusien lii­ke­toi­min­ta­mal­lien ke­hi­tyk­sen yti­mes­sä.

Datatalouden ja omadatan alueella kehitettävät ratkaisut eivät luonnollisesti palvele ainoastaan yrityksiä vaan meitä kaikkia. Toimivat datan hyödyntämisen mallit voivat auttaa esimerkiksi työnhakijaa hallitsemaan helposti omia koulutus- ja pätevyystietojaan sekä työhistoriaansa. Näitä tietoja käyttämällä voidaan helpottaa tarpeetonta kitkaa työllistymisessä.

Ministeri Paaterolla on valinnan paikka. Jouni Hakalan selvityksessä esitetään perusteltuja havaintoja ja valtionyhtiöiden tarkastelu on varmasti jossakin vaiheessa tarpeen. Toisaalta, jos yhtiöitä ryhdytään järjestelemään nyt, tärkeiden, kilpailukykyä, innovaatioita ja uusia työpaikkoja luovien hankkeiden käynnistyminen lykkääntyy useilla vuosilla. Tällöin aika on jo ajanut niiden ohi.

Nyt onkin tärkeä saada erityisesti VAKEn data- ja kiertotalouden uutta liiketoimintaa synnyttävät hankkeet kunnolla käyntiin. Yhtiöt eivät karkaa sillä välin mihinkään, joten tarkastelu voidaan hyvin tehdä hallituskauden loppupuolella. Suunnan pitäminen oikeana vaatii johtajuutta valtioneuvostossa. Johtajuudelle olisi tarvetta myös tiedon hyödyntämisessä ja digitalisaation johtamisessa laajemminkin. Luonteva ensimmäinen askel olisi valita esimerkiksi valtiosihteeri, jonka vastuulla olisi yhdessä kansliapäälliköiden kanssa huolehtia siitä, että valtioneuvostossa suunta pysyisi oikeana, tietoa hyödynnettäisiin aina kun sitä on saatavilla ja käytettäisiin tässä valtion yhteisiä ratkaisuja. Hyviä käytäntöjä voisi juurruttaa muutaman konkreettisen hankkeen kautta.

Jussi Mäkinen

Lakiasiainpäällikkö, digitalisaatio