Vauhtia teollisen internetin hyödyntämiseen
Digitalisaatio ja teollinen internet tunkevat sisään ovista ja ikkunoista. Miten niihin pitäisi suhtautua?
Aihe ei ole uusi, mutta nyt se on siirtymässä käytännön tasolle. Tähän on muutamia selviä syitä.
Antureiden ja sensoreiden hinnat ovat laskeneet. Enää ei ole suuri investointi sijoittaa antureita ja sensoreita laitteeseen kuin laitteeseen. Niiden avulla saadaan monenlaista tietoa koneiden ja laitteiden toiminnasta sekä niitä uhkaavasta toimimattomuudesta.
Toinen kehitystä ajava voima on tiedonsiirron nopeuden kasvu ja verkkojen kapasiteetin lisääntyminen. Koneita ja laitteita kytketään verkkoon kiihtyvää tahtia. On arvioitu, että kytkettyjen laitteiden määrä voisi olla vuonna 2020 noin 25–50 miljardia. Laajan haarukan yläpää osoittaa sitä potentiaalia, joka digitalisaatioon ja teolliseen internetiin yhdistetään. Alarajallekin pääsy toisi kovan kasvun, kun tällä hetkellä kytkettyjä laitteita on noin viisi miljardia kappaletta.
Laitteissa olevat anturit ja sensorit keräävät tietoa ympäri maailmaa nopeasti. Yhdistettynä muuhun pilvessä olevaan tietoon se voidaan analysoida ja käyttää asiakkaan hyödyksi sekä oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Palveluliiketoiminta ei enää olekaan laitteeseen liittyvää huollon ja varaosien toimittamista. Se on paljon enemmän.
Analytiikka nähdäänkin selväksi kasvualueeksi paitsi liiketoiminnan myös osaamisen suhteen. Se on kolmas kasvua tuova kehityssuunta. Voi olla, että Suomella on tässä suhteessa hyvät lähtökohdat tietoteknisen osaamisen ja teknologiamyönteisten asenteiden ansiosta. Nämä edut pitää vain hyödyntää.
Ehkä se on myös suunta, johon perinteisen kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksen kannattaa katsoa, kun se arvioi osaamistaan. Seuraava rekrytointi kannattaakin ehkä tehdä tietotekniikan ja teollisen internetin maailmasta. Muutama vuosi voi vielä kulua siihen, että osaamista edelleen täydennetään rekrytoimalla analytiikkaa hallitseva tilastotieteilijä…
Liiketoimintamahdollisuuksia avautuu, kun jälleen kerran keskiössä on asiakas. Hänelle voidaan koneiden ja laitteiden sijasta myydä palvelua, joka kattaa koko asiakkaan prosessin ja sen keskeytymättömän toiminnan. Eikä vain tätä, samalla päästään kehittämään myös asiakkaan lopputuotetta ja sen ominaisuuksia.
Pisimmälle viedyt esimerkit löytyvät teollisuuden ulkopuolelta: maailman suurimmalla taksiyhtiöllä (Über) ei ole omia autoja, maailman suurin kauppa (Alibaba) tulee toimeen ilman omaa varastoa, eikä maailman suurimmalla majoittajalla (Airbnb) ole yhtään asuntoa. Kaikki nämä ovat yrityksinä nuoria, mikä osoittaa muutoksen vauhdin. Ne ovat kasvaneet tyhjästä maailman suurimmiksi toimijoiksi muutamassa vuodessa!
Voisiko vastaava kehityskulku toteutua teollisuudessa? Ehkä kaukana ei ole aika, kun kasvavaa analytiikkapalvelua hoitaisi eri valmistajien koneille ja laitteille yksi globaali toimija.
Teollisuudessakin siis kannattaa olla hereillä. Digitalisaation tuomaa muutosta pitää pohtia ja tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita se tarjoaa kasvulle ja uudistumiselle. Näin voidaan välttyä ainakin suurimmilta yllätyksiltä.
Jo nykyisellä toimintatavalla suuria haasteita liittyy tietoturvaan. Digitalisaation edelleen syventyessä avointen arkkitehtuurien ja rajapintojen käyttö yleistyy. Tietoturva tulee entistäkin tärkeämmäksi. Jokaisen yrityksen on itse huolehdittava riittävästä suojauksesta ja varautumisesta.
Toimijoiden kesken on sovittava myös siitä, kuka omistaa kerätyn tiedon. Lähtökohtaisesti sen omistaa anturoitujen laitteiden omistaja, mutta omistaja voi olla myös tiedon kerääjä - tai molemmat. Samaa keskustelua käydään myös kuluttajien kohdalla jokaisen omiin henkilö- ja terveystietoihin liittyen.
Johtaminen on tässäkin avainroolissa, kun yritykset ottavat teollista internetiä käyttöön. Johdon pitää sitoutua ja toimia muutosagenttina asian edistämiseksi, tai vaihtoehtoisesti valita yrityksen ulkopuolinen muutosagentti viemään asiaa eteenpäin. Joka tapauksessa yritysjohdon on sitouduttava asiaan vahvasti, jotta digitalisointi ylipäätään etenee ja organisaatio lähtee mukaan.
Miten digitalisaatiota sitten voisi edistää yrityksestä? Alkuun kannattaa lähteä pienten kokeilujen kautta. Niihin kumppaneiksi kannattaa sitouttaa pari luottoasiakasta. Tällöin tiedon lisääntymisen ohella myös asiakassuhde syvenee. Avoimuus edellyttää syvää luottamusta. Ilman sitä on vaikea kuvitella, miten laitteen tai palvelun toimittaja pääsee syvälle asiakkaan tuotteen kehitystyöhön.
Suomella on digitalisaation suhteen aito mahdollisuus parantaa kilpailukykyään. Kun hyödynnämme teollisen internetin kaikki mahdollisuudet, houkuttelee Suomi paitsi kotimaisia myös ulkomaisia investointeja, työllisyys kohenee ja verotulot kasvavat.
Markku Alhonen
Apulaisjohtaja
Viestintä
Teksti on julkaistu kolumnina Metellitekniikan numerossa 4/2015.
