Veronkierto kuriin

Kansainvälisessä verotuksessa on käynnissä laajoja muutoshankkeita veronkierron kitkemiseksi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD esitteli lokakuussa loppuraporttinsa koskien veropohjan rapautumista sekä voitonsiirtoja (BEPS). BEPS-toimintasuunnitelma sisältää ohjeistusta myös koskien tietojen vaihtamista ja maakohtaista raportointia.

Euroopan komissio antoi tammikuussa oman ehdotuksensa toimenpidepaketiksi veronkierron torjumiseksi (Anti Tax Avoidance Package, ATAP). Tavoitteena on saattaa osa BEPS-hankkeen ehdotuksista direktiivin tasoisesti EU-jäsenmaissa voimaan. Päätavoite BEPS:in ja ATAP:in myötä on, että voittoa verotetaan siinä valtiossa, missä toimintaa harjoitetaan ja missä arvo muodostuu.

ANTI TAX AVOIDANCE DIREKTIIVI (ATAD)

Komission antama toimenpidepaketti sisältää direktiiviehdotuksen, sisältäen 6 erillistä uudistusehdotusta: korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, maastapoistumisverotus (exit tax), vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtyminen, yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö (GAAR), ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö (CFC) ja verokohteluiden eroavaisuudet eli ns. hybridisääntö.

Valtioneuvosto linjasi kantaansa muistioissa, joissa esitetään myös vaikutuslaskelma korkojen vähennysoikeuden rajoittamisen vaikutuksista Suomessa. Direktiiviehdotus on käsittelyssä Ecofin-kokouksessa kesäkuun puolessa välissä, jolloin asiaan odotetaan saatavan poliittinen päätös. Siitä siis enemmän Teknoblogissa aivan lähiaikoina.

MAAKOHTAINEN VERORAPORTOINTI UUDISTUU

ATAP-toimenpidepakettiin kuuluu myös direktiiviehdotus koskien maakohtaisten verotietojen vaihtoa. EU:n valtiovarainministerit pääsivät maaliskuun Ecofin-neuvoston kokouksessa kompromissiin ehdotuksesta ja direktiiviehdotus hyväksyttiin toukokuun Ecofin-kokouksessa. Muutoksella muutetaan neuvoston direktiiviä 2011/16/EU koskien hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla. Suurten monikansallisten yritysten tulee toimittaa maakohtainen veroraportointi ylimmän emoyhtiönsä sijaintivaltion veroviranomaisille, ja EU-maiden veroviranomaiset vaihtavat näitä tietoja automaattisesti. Maakohtaisia verotietoja tulee raportoida ja vaihtaa jo tilikaudesta 2016 alkaen.

Tavoitteena on lisätä tietojenvaihtoa ja avoimuutta veroviranomaisia kohtaan, ja näin estää veronkiertoa. Näin asiasta kirjoittaa valtiovarainministeriö. Lakiesitys direktiivimuutosta koskien tullaan antamaan eduskunnalle lähiaikoina.

Julkinen veroraportointi on toinen maakohtaista raportointia koskeva kokonaisuus, josta komissio antoi ehdotuksen huhtikuussa ja sen käsittely on kesken. Ehdotuksen mukaan EU:n alueelle sijoittautuneiden suurten monikansallisten yritysten tulisi raportoida osa verotiedoistaan julkisesti, esim. omilla internet-sivuillaan. Liikevaihtoraja olisi sama, kuin viranomaisille toimitettavan maakohtaisen raportoinnin kanssa, eli julkisesti verotietojaan tulisi raportoida monikansallisten yritysten, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa vuodessa.

SIIRTOHINNOITTELUDOKUMENTOINTI MUUTTUU

Valtiovarainministeriö on valmistelemassa muutoksia verotusmenettelylakiin, koskien siirtohinnoitteludokumentointia. Lakiuudistuksen tavoitteena on saada lainsäädäntö vastaamaan uusia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita, joita BEPS-hankkeen myötä on muutettu, ja Euroopan komission direktiiviehdotusta. Valtiovarainministeriö lähetti valmistelemansa hallituksen esityksen lausuntokierrokselle tämän vuoden tammikuussa. Myös Teknologiateollisuus ry lausui asiassa. Komission direktiivimuutoksen vahvistuttua tämä hallituksen esitys on jäänyt odottamaan, jotta lakiuudistukset koskien maakohtaista raportointia saadaan yhtenäistettyä.

Osin ehdotetut muutokset vaikuttavat kaikkiin yrityksiin, jotka ovat nytkin siirtohinnoitteludokumentointivelvollisia. Muutokset olisivat pääasiassa nykyisten dokumentointivelvoitteiden päivittämistä ja siirtymistä Master File - Local File lähestymistapaan.

Esitys sisältää säännöksiä koskien myös verotuksen maakohtaista selvitystä. Jäsenyrityksiltämme saadun palautteen mukaan maakohtainen raportointi voi olla kohtuullisella työllä saatavissa, mikäli konsernilla on jo käytössä maakohtaista taloudellista seurantaa tukeva raportointijärjestelmä. Mikäli konsernilla on nyt käytössään vain toimialakohtainen seuranta, tulee luoda uusi maakohtainen raportointijärjestelmä. Tämä voi aiheuttaa konsernille, ja sen suomalaisille yrityksille, raskaan hallinnollisen prosessin.  

Hallituksen esitysluonnoksessa on mainittu suoraan, että säännösten sisältämien käsitteiden tulkintalähteenä käytetään OECD:n ohjeistusta. Esitys seuraa melko pitkälti OECD:n ohjeistusta siirtohinnoittelun dokumentoinnista ja maakohtaisesta raportoinnista (Action 13: Final Report). Myös uudessa direktiiviehdotuksessa on kirjattu, että tulkintaohjeena käytetään OECD:n ohjeistusta. Tämä helpottanee konsernien dokumentointitaakkaa.

Teknologiateollisuus ry kommentoi hallituksen esityksen osalta, että maakohtaisesta selvityksestä saatavan tiedon perusteella ei saa langettaa veron maksuunpanoja. Tämä on nyt vahvistettu direktiivimuutoksessa, jossa listataan mihin tietoja saa käyttää.

Direktiivimuutoksessa vahvistetaan, että uudet raportointisäännökset tulee ottaa käyttöön jo vuotta 2016 koskien. Osa OECD-jäsenmaista on jo ottanut käyttöön maakohtaisen raportoinnin, perustuen BEPS-hankkeen toimenpide-ehdotukseen. Jäsenyrityksiltämme saadun palautteen perusteella eriaikainen implementointi saattaa aiheuttaa käytännön ongelmia konserneissa. Tarkoituksena on, että maakohtainen raportti toimitetaan vain ylimmän emoyhtiön sijaintivaltioon, josta tietojenvaihdolla veroviranomaiset välittävät tiedot muiden maiden veroviranomaisille. Mikäli maakohtaisessa raportoinnissa on eriaikaisuutta maiden välillä, jää auki tuleeko konserniyritysten itse toimittaa raportti jokaiselle veroviranomaiselle ja tuleeko tämä tehdä omatoimisesti vai vasta pyydettäessä. Direktiivimuutos onneksi yhtenäistää käytäntöä merkittävästi. Konsernien kannattaa kuitenkin selvittää kunkin konserniyrityksensä sijaintivaltion lainsäädännön tilanne erikseen.

KORKOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA LINJATTIIN

KHO antoi 19.5.2016 kaksi vuosikirjaratkaisua (KHO: 2016:71 ja KHO: 2016:72) koskien korkojen vähennysoikeutta ns. debt push down-järjestelyiden yhteydessä. Myös Verohallinto antoi asiassa linjauksen. Tapauksissa osakkeita ei voitu katsoa sivuliikkeen omaisuudeksi, koska sivuliikkeelle oli kohdennettu toimintoja vain vähäisessä määrin, eivätkä sivuliikkeen edustajat olleet käyttäneet osakkeiden tuottamaa määräysvaltaa. Tällöin katsottiin, ettei osakkeiden hankinnasta aiheutunut velka ollut sivuliikkeen velkaa, jolloin velan korotkaan eivät olleet sivuliikkeelle vähennyskelpoisia menoja. Jälkimmäisessä ratkaisussa käsiteltiin myös yleisen veronkiertopykälän tulkintaa. Annetuilla ratkaisuilla voi olla vaikutusta Verohallinnon tulkintalinjauksiin vastaavissa järjestelyissä. Mikäli konsernilla on vastaavia sivuliikerakenteita, voi olla syytä tarkastella vaikuttaako KHO:n uusi linjanveto näihin rakenteisiin.

Maria Volanen
Veroasiantuntija