Fiskars investoi ja tavoittelee päästöjensä vähentämistä 60 prosentilla: ”Vastuullisuus ei vaikeuta menestyvää liiketoimintaa”
Oiva Toikan linnut ja Aalto-maljakot saavat jatkossa Iittalan lasitehtaalla muotonsa sulatusuuneissa, jotka käyttävät uusiutuvaa sähköä ja huipputeknologiaa. Sen mahdollistaa Fiskars Groupin kymmenen miljoonan euron energiainvestointi, johon on saatu EU-tukea.
Energiainvestoinnin myötä Hämeenlinnassa sijaitsevan Iittalan-lasitehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät 74 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Energiainvestointi jakautuu vuosille 2022–2026, sillä koko tuotantoa ei voi muuttaa sähköiseksi kertaheitolla. Siirtymä tehdään hallitusti vaiheittain, jotta tuotanto pysyy yllä.
Nykyiset uunit toimivat maakaasulla. Kun siirtymä on tehty, lasinsulatusuunien energiankulutus pienenee 67 prosenttia. Ne ovat olleet suurin energiasyöppö.
”Investointi vaikuttaa myös paikallisesti ilmanlaatuun. Tehtaan typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt vähenevät merkittävästi”, Fiskars Groupin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kati Ihamäki kertoo.
- Vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen yritys
-
- Fiskars Group on perustettu rautaruukkina vuonna 1649. Se on vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen yritys.
- Globaalisti toimiva metalli-, lasi- ja keramiikka-alan konserni.
- Laajentunut 2000-luvulla useilla yrityskaupoilla, muun muassa ostamalla Iittala Groupin vuonna 2007.
- Pääkonttori Espoon Keilaniemessä.
- Liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2022.
- Työntekijöitä globaalisti lähes 7 000, toimintaa 29 eri maassa.
- Fiskars Group on saanut 2022 platinatason kestävyysluokituksen EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa. Se arvioi yritysten vastuullisuutta globaalisti luokitellen yritykset niiden ympäristöystävällisyyden, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien, etiikan ja kestävien hankintojen perusteella.
- Lahjoitti vuonna 2017 Metsähallitukselle sadaksi vuodeksi noin 40 hehtaarin kokoisen puiston Källvikenistä Tammisaaresta yhden euron vuosivuokralla. Alueesta tuli Fiskarsin aloitteesta virallinen luonnonsuojelualue.
Lokakuussa 2022 saatu EU-rahoitus kattaa Iittalan lasitehtaan kokonaisinvestoinnista noin kolmanneksen, yhteensä lähes 2,9 miljoonaa euroa.
”Työ- ja elinkeinoministeriön meille myöntämä Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitus mahdollisti tämän energiainvestoinnin. Investointi on mittava myös koko Fiskars Groupin kannalta. Se vähentää konsernin päästöjä 26 prosenttia”, Ihamäki toteaa.
Päästö- ja energiavähennykset – hyvä bisnesdraiveri
Fiskarsilla vastuullisuus toimii liiketoiminnan mahdollistajana.
”Se on meille bisnesdraiveri niin yrityksen, ympäristön kuin ihmistenkin kannalta. Iittalan lasitehdas on hyvä esimerkki taloudellisista ja päästötavoitteiden kannalta merkittävästä toimista”, Ihamäki sanoo.
”Ympäristön kannalta järkevän liiketoiminnan edellytyksiä ovat materiaalien, sähkön ja veden säästäminen sekä mahdollisimman tehokas tuotanto. Siinä ei tuhlata eikä sählätä.”
Uutta teknologiaa tulee markkinoille jatkuvasti, ja Fiskars Groupin oma väki kehittää toimintoja sekä innovoi uusia tuotteita.
Osaajat tarkkoina. ”Yrityksen tapa toimia on työnhakijoille tosi merkittävä valintaperuste. Osaajilla on varaa valita, mihin he menevät töihin”, Fiskars Groupin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kati Ihamäki sanoo.
Ihamäen mielestä yrityksillä on tapana katsoa investointeja välillä liian lyhyellä tähtäimellä. Siksi ne eivät tee kalliita, ympäristöä säästäviä investointeja.
”Vastuullisuus ei vaikeuta menestyvää liiketoimintaa. Alkuvaiheessa voi tulla lisäkustannuksia, kun asiat tekee kerralla oikein. Mutta panostus maksaa itsensä takaisin. Niin liiketoimintaa pitäisi johtaa muutenkin: katsoa pidemmällä tähtäimellä.”
Ihamäki muistuttaa, että investointien toimenpiteet tapahtuvat hyppäyksittäin, ei jatkuvana virtana. Selvät suunnitelmat pitää kuitenkin olla. Hänestä yritysten pitäisi nykyistä enemmän kertoa keskeneräisestä, vielä ”epätäydellisestä”, polustaan ja sekä siitä, mihin tavoitteeseen se perustuu. On myös hyvä kertoa välitavoitteet.
Suomalaisten kannattaisi ottaa oppia ruotsalaisilta.
”Me suomalaiset olemme ujoja. Haluamme viilata palvelun tai tuotteen loppuun asti ennen kuin kerromme siitä. Ruotsalaiset kertovat, vaikka ei kaikki olisi valmista tai edes alussa. Silloin kuluttajille jää helposti sellainen kuva, että hei, nuo asiathan on jo tehty – miksi te ette ole tehneet? Silti me saatamme olla pidemmällä.”
Alihankintaketjujen kirittäjä
Fiskars Group -konsernin tavoitteena on vähentää omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoden 2017 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.
”Se on tosi kova tavoite ja vaatii paljon tekemistä.”
Konsernilla on tuotantoa ympäri maailmaa. Ihamäki on innoissaan yrityksen alihankkijoiden aktivointihankkeesta, jonka on tarkoitus olla valmis vuoden 2024 aikana.
”Kiritämme alihankintaketjuamme: autamme ja koulutamme toimijoita asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Se puolestaan auttaa meidän tavoitettamme.”
Fiskars Group tukee esimerkiksi alihankkijoidensa uusiutuvia energiamuotoja ja niihin siirtymistä. Jos niitä ei ole saatavissa, alihankkijoita autetaan miettimään vaihtoehtoja.
Taidetta töissä. Kati Ihamäki työskentelee Fiskarsin uudessa pääkonttorissa, jonka portaikossa on Petteri Masalinin ja Vesa Kemppaisen lasisaksiteos Savu.
Konsernin brändi- ja tuotevalikoimaan kuuluu Iittalan lisäksi luksusmerkkejä, kuten posliiniastioita valmistava tanskalainen Royal Copenhagen ja englantilainen Wedgwood sekä maailman johtava, erikoisveitsistään tunnettu Gerber. Konserni toimii 29 maassa Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Vaikka brändeillä on toisiinsa nähden erilaisia kuluttajaprofiileja, yhteistä on käsityön arvostus, laadukkaasti tekeminen ja pitkäikäiset tuotteet, jotka kestävät aikaa myös muotoilullisesti.
Kulttuuriset nyanssit pitää tuntea.
”Meidän pitää ymmärtää monimuotoisuutta eri tavalla kuin aiemmin. Se on loistava innovaation lähde. Työntekijämmekään eivät ole samasta puusta veistettyjä.”
Kärkitavoitteena kiertotalous
Konsernin kärkitavoitteena on, että vuonna 2030 suurin osa nettomyynnistä tulee kiertotalouden mukaisista palveluista ja tuotteista.
”Nyt olemme kahdeksassa prosentissa, joten tekemistä on”, Ihamäki toteaa.
Kiertotaloustavoite asettaa paikoin haasteita tuotannolle.
”Kierrätysmateriaaleja hyödyntäessä meidän pitää varmistaa, että niistä tehdyt tuotteet ovat yhtä lailla kestäviä ja laadukkaita kuin alkuperäiset.”
Esimerkiksi Fiskarsin puutarhatuotteissa voidaan käyttää materiaalina kierrätysterästä ja -muovia, kun taas keramiikassa voi käyttää vain tietyn määrän kierrätysmateriaalia, jotta se kestää.
Asiakkaiden tukena. "Tärkeä tehtävämme kuluttajabrändinä on auttaa asiakkaita tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja ja helpottaa heidän arkeaan”, Kati Ihamäki kertoo.
Yritys on kehittänyt myös palveluja, jotka tukevat vastuullista kuluttamista. Esimerkiksi osan Fiskarsin pannuista voi pinnoittaa uudelleen, ja Iittalan myymälöissä on ollut vuodesta 2019 vintage-osasto, jonne voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä Iittalan, Arabian ja Rörstrandin tuotteita.
”Nämä eivät ole vielä iso osa liikevaihtoa, mutta uskon, että toiminta kehittää kestävän kehityksen ajatusmaailmaa. Tärkeä tehtävämme kuluttajabrändinä on auttaa asiakkaita tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja ja helpottaa heidän arkeaan.”
Toiveissa globaalit sopimuskäytännöt
Fiskars Group on tutkinut, miten vastuullisuusvaatimukset vaihtelevat eri maissa ja asiakasryhmissä.
”Ilmastonmuutos on lyönyt joka puolella läpi. Amerikassa korostuu nyt yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Siellä sosiaaliset asiat ovat niin pinnalla, että brändien ja yritysten halutaan ottavan niihin kantaa. Aasiassa taas laatu, kestävyys ja estetiikka ovat ykkösinä”, Ihamäki luettelee.
”Ilmastonmuutos on lyönyt joka puolella läpi. Amerikassa korostuu nyt yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.”
Toisinaan aluekohtaiset vastuullisuusvaatimukset ovat hänen mukaansa ongelmallisia kansainvälisillä markkinoilla toimiessa.
”Toivoisin vastuullisuusvaatimuksiin lisää ennakoitavuutta ja yhdenmukaisuutta. EU:ssa sääntelyä syntyy niin valtavalla vauhdilla, että on vaativaa pysyä perässä.”
Vaikka EU on edistyksellinen monessa asiassa, Ihamäen mielestä EU-maat eivät voi tuudittautua siihen, että täällä on kaikessa parhaat tai nopeimmat ratkaisut.
”USA:ssa on saatu joitain asioita – kuten biopolttoaineen käyttö – porkkanalla eteenpäin, kun täällä on tarvittu keppiä. Myös nettisivujen saavutettavuus ja palvelujen yhdenvertaisuus kaikille ihmisryhmille eteni Amerikassa todella nopeasti.”
Ihamäestä globaalit sopimuskäytännöt olisivat globaaleille toimijoille paras vaihtoehto. Se tekisi toiminnasta yhtenäisemmän. Myös yritysvastuu ihmisoikeusasioissa pitäisi saada hänestä pian kuntoon. Maakohtaisia eroja on paljon.
”Toivoisin, että niihin tulisi edes EU-tasoinen suositus.”
Keppiä – ja toivottavasti porkkanaakin
Ihamäestä olisi hyvä, jos Suomessa valtio loisi sääntelyyn minimivaatimuksen, jolla yrityksiä ohjataan oikeaan suuntaan, ”kepillä ja toivottavasti porkkanallakin”.
Päästötavoitteen asettamisen hän näkee olevan isommille toimijoille Suomessa jo arkipäivää, mutta pienemmille usein uutta. Hän kiittelee Teknologiateollisuus ry:n ohjeistuksia.
”On hienoa, että kaikista pidetään huolta ja pienemmätkin yritykset huomioidaan. Ei ratsasteta pelkästään sillä, että isot yritykset tekevät mittavia investointeja ja ottavat isoja askelia. Jotta me isot pysymme tavoitteissamme, pienet ja keskisuuret yritykset täytyy saada mukaan. Monilla yrityksillä iso osa päästöistä tulee alihankintaverkostosta tai tuotteiden käytöstä.”
Opitaan toisiltamme. Kati Ihamäki toivoo, että yritykset tekisivät enemmän yhteistyötä ja ottaisivat oppia toisiltaan myös yritysvastuuasioissa.
Ihamäki toivoo, että yritykset tekisivät enemmän yhteistyötä ja ottaisivat oppia toisiltaan myös yritysvastuuasioissa.
”Yritysvastuukeskustelussa me yritykset vähän nokittelemme toisillemme. Olemme toki kilpailijoita keskenämme, mutta ennen kaikkea voisimme kirittää toisiamme.”
Mollaamista hänestä ei pitäisi harrastaa.
”Jos toiset ovat vilpittömästi pyrkineet parempaan eikä se ole mennyt ihan maaliin, voisi silti kannustaa ja sanoa, että hyvä kun yrititte. Todeta, että nyt kannattaa mennä tuohon suuntaan.”
Luonnon monimuotoisuudessa vielä paljon opittavaa
Ihamäestä ilmastoasiat osataan yrityksissä jo ”aika hyvin”, mutta häntä huolettaa vähäinen luonnon monimuotoisuuden osaaminen.
”Siitä meillä kaikilla olisi paljon opittavaa. Se on asia, johon olisi puututtava heti. Käytettävien materiaalien ja yleensäkin luonnon hyödyntäminen tuotannossa pitäisi nostaa nyt keskusteluun. Asioita pitää osata katsoa kokonaisuutena, jotta emme heikennä ilmastotoimilla luonnon monimuotoisuutta.”
”Käytettävien materiaalien ja yleensäkin luonnon hyödyntäminen tuotannossa pitäisi nostaa nyt keskusteluun.”
Ihamäestä ei riitä, että yritykset, valtiot, kansalaiset ja kuluttajat tekevät kukin asioita tahollaan.
”Tämä on kaikkien yhteinen homma, jotta päästään eteenpäin.”
Sääntelyä tehdessä pitäisi kuunnella myös yrityksen huolia.
”On tosi sääli, että Suomessa lobbauksella on negatiivinen maine. Olisi tärkeä käydä dialogia siitä, mikä on mahdollista, mikä hankalaa ja miten asiat voisi taklata.”
Hänestä esimerkiksi järjestöt ovat hyviä sparraajia.
”Ne välillä räkyttävät, mutta nostavat asioita esille. Niissä on kestävän kehityksen asiantuntijoita. Myös mediaa tarvitaan nostamaan asioita esille ja kirittämään yrityksiä entisestään.”
Järjestöjen ja yritysten yhteistyön pitäisi kuitenkin toimia hänestä molempiin suuntiin.
”Silloin opimme toisiltamme. Mekin voimme kertoa, että haluamme tehdä asioita, mutta kaikki ei ole vielä mahdollista.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
