Gofore rakentaa eettistä digimaailmaa – ”Hiilineutraalin softan rakentaminen on osa koodareiden ammattiylpeyttä ja -taitoa”
”Eettisen digitalisaation käsitteeseen sopii hyvin vertaus ’Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä’. Teknologia on itsessään neutraalia – ei hyvää tai pahaa. Ihmisten pitää ratkaista, miten sitä käytetään”, toteaa Goforen kestävän kehityksen johtaja Kristiina Härkönen, 46.
Tulevaisuudessa digitalisaatio ujuttautuu kaikkeen inhimilliseen elämään. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että vähäpäästöiset ratkaisut ja eettiset arvot digitalisaatiossa yleistyvät.
”Jos rakentaa eettistä maailmaa, se pitää sisällään myös eettisen digitaalisen maailman”, Härkönen sanoo.
Eettinen digitalisaatio on Härkösen mukaan arvot huomioivaa digitalisaatiota: hyvän ja oikeudenmukaisen elämän mahdollistamista ihmisille, eläimille, luonnolle ja tuleville sukupolville sekä toimivia instituutioita, rakenteita ja vastuullisuutta.
”Yrityksemme statement on ‘pioneering an ethical digital world’. Pioneeriasenne tarkoittaa tiettyä nöyryyttä. Meillä ei ole valmiita vastauksia – eikä eettisissä kysymyksissä niitä varmaan ikinä voi ollakaan. Pyrimme löytämään oikeita reittejä ja raivaamaan tietä.”
Goforella onkin aiempaa enemmän paukkuja tehdä eettistä digitalisaatiota vaikuttavammin. Yritys on kasvanut viime vuosina yli tuhannen työntekijän kansainväliseksi yhtiöksi.
Lue lisää yritystarinoita tästä linkistä.
Commodore-nörtit – vihreän koodauksen edelläkävijät!
Kun tietokoneharrastus syntyi 80-luvulla ja koneissa oli vähän tehoja, harrastajat kilpailivat siitä, kuka optimoi koodin parhaiten eli repii koneesta parhaat tehot irti. Olivatko Commodore-nörtit vihreän koodauksen edelläkävijöitä?
”Varmasti olivat”, Härkönen nauraa.
”Olen itsekin aloittanut 8-vuotiaana koodaamaan Commodorella. Ensimmäinen työni Goforessa vuonna 2003 aloittaessani oli koodari.”
Commodoresta se lähti. "Olen itsekin aloittanut 8-vuotiaana koodaamaan Commodorella."
Vihreällä koodauksella eli green codingilla tarkoitetaan keinoja, joilla voidaan lisätä digitalisaation energiatehokkuutta. Se on koodareiden keino vähentää hiilidioksidipäästöjä koodaustyössään.
Jos taas luodaan vihreää tai hiilineutraalia digitalisaatiota, se aloitetaan jo ennen koodausta esimerkiksi suunnittelusta ja palvelumuotoilusta.
Härkönen kaipaa ohjelmistoprojektien käynnistyksiin samankaltaista arviointia ilmastovaikutuksista kuin rakennusalalla. Sen avulla voitaisiin arvioida, paljonko järjestelmän kädenjälki leikkaa päästöjä muualla ja paljonko sen käyttäminen toisaalta tuottaa päästöjä.
Haasteena energian halpa hinta
Päästöjä ja energiaa pystytään leikkaamaan merkittävästi digitalisaation tai datan hallinnan keinoin. Kun jokainen googlauskin kuluttaa sähköä, onko digitalisaatio ja datanhallinta kuitenkin oikeasti vain energiaongelman siirtämistä toisaalle?
”Pahimmillaan voi olla, mutta uskon vakaasti, että nettovaikutus on vahvasti positiivisen puolella.”
Härkösestä on tärkeää miettiä, mihin ja miten digitaalisuutta ja dataa käyttää ja tutkia sen nettovaikutusta.
”Yleensä nämä digitaaliset vaihtoehdot vievät vähemmän resursseja. Jokainen on nähnyt arjessaan, miten digitalisaatio on vähentänyt 10–20 viime vuoden aikana muun muassa paperin käyttöä, tulostamista ja postitusta”, Härkönen toteaa.
Energiamurroksessa sähkönkulutus tulee lisääntymään valtavasti. Härkösen mukaan digitaalisten ohjelmistojen sähkönkulutusta pystytään aidosti vähentämään. Siihen suuntaan ollaan jo menossa.
Digitaalisten ohjelmistojen sähkönkulutusta pystytään aidosti vähentämään. Siihen suuntaan ollaan jo menossa.
”Kaikilla alustoilla kiinnitetään huomiota resurssitehokkuuteen. Palvelut ovat koko ajan tehokkaampia.”
Yhtenä kehityksen haasteena Härkönen pitää energian halpaa hintaa.
”Energia on ollut ja on edelleenkin kohtalaisen halpaa hinnan korotuksista huolimatta, joten mukaan on leivottu myös tarpeetonta, kapasiteettia vievää, datan keruuta ja analytiikkaa. Mutta myös hyvin rersurssitehokasta softaa on mahdollista kehittää. Se on osa koodareiden ammattiylpeyttä ja -taitoa”, hän muistuttaa.
Ongelmana on, että osa ohjelmistoja tilaavista asiakkaista eivät välttämättä halua panostaa sen optimointiin. Se saattaa vaatia lisää kalliita työtunteja. Toisessa vaakakupissa painaa halpa energia.
Vihreä koodaus hankintakriteereihin?
Härkösen mukaan Suomi on noussut vihreässä koodauksessa esille, mutta puhetta on ollut enemmän kuin tekoja. Yritykset tekevät hänestä nyt jo aika paljon, mutta esteeksi tulevat usein kustannuskysymykset. Julkinen sektori voisi hänen mielestään näyttää esimerkkiä.
”Toivon, että vihreä koodaus otettaisiin mukaan hankintakriteereihin vähän samaan tapaan kuin tietoturvaohjeistus. Jo projektin alussa voitaisiin miettiä vihreän koodauksen nettovaikutukset hiilidioksidipäästöihin.”
Jos iso julkinen toimija ryhtyisi muutokseen, sillä olisi vaikutusta.
”Se pakottaisi myös firmat miettimään. Projekti saattaa viedä hieman enemmän työtunteja, kun elinkaaren päästöt lasketaan, mutta siihen oltaisiin valmiita panostamaan.”
Goforella 20 vuotta. ”Olen ollut koodarina, projektipäällikkönä, myyjänä, liiketoimintajohtajana ja konsulttina. Työnantajaa ei ole ollut tarvetta vaihtaa, kun roolit ovat vaihtuneet.”
Suomessa Härkönen tietää vain muutamia tällaisia tapauksia. Gofore on laskenut Virossa yhden ohjelmiston elinkaaren päästöt.
”Kun digitaalisille palveluille povataan jatkuvaa kasvua, on pakko tehdä jotain. Sellainen ei ole kestävää kehitystä”, hän muistuttaa.
Härkösestä hiilijalanjäljestä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Se on yksinkertainen mittari, jota pystytään seuraamaan.
Hiilidioksidipäästöjä on jo saatu pienennettyä toteuttamalla pilvipalveluja hiilineutraalisti. Härkösen mukaan voisi myös miettiä, tarvitaanko esimerkiksi kuvaa ja videoita nykyisissä määrin kaikkialla.
Lisäksi yksittäiset ihmiset voisivat välttää paljon tiedon tallettamista varmuuden vuoksi tai valtavan valokuvamassan säilyttämistä. Ne voisi vähintään siirtää pilvipalveluihin arkistoon, Härkönen vinkkaa.
Hiilineutraalia sähköä ja kompensointia
Viime vuonna Gofore saavutti hiilineutraalisuustavoitteensa. Yrityksessä yritetään löytää keinoja saada päästöjä entisestään alas. Kaikki helposti tehtävät muutokset on Härkösen mukaan jo tehty.
”Käytämme hiilineutraalia sähköä. Päästöjä on ihan mahdotonta saada täysin nollattua. Siksi meidän on pakko kompensoida. Vuonna 2020 teimme sen Hiilipörssin kautta maksamalla soiden ennallistamisesta.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Lisää aiheesta:
Julkisen sektorin kilpailutusvaatimukset sorsivat nuoria ja kansainvälisiä osaajia – Goforen tämänvuotinen tavoite on monimuotoisuuden lisääminen
Yritystarinoita Suomen teknologiateollisuudesta.
Juttu on mukana toukokuun uutiskirjeessä.
