Kiertotaloudesta kasvua
Kiertotalous on nostettu yhdeksi Sitran kärkiteemoista, johtaja Mari Pantsarilla on sille selkeä perustelu.
”Sitra on tulevaisuusorganisaatio. Meidän pitää olla mukana sellaisissa projekteissa, joilla rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointia Suomeen. Kiertotalous on ratkaisu, kun katsotaan ilmastokriisiä, luonnonvarojen ylikäyttöä ja biodiversiteettikatoa”, Pantsar listaa.
Tätä kuvaa myös Sitran esityksissä usein käytetty sanapari ”hiilineutraali kiertotalous”. Pantsar kertoo selvityksestä, jossa tarkasteltiin muovin, sementin, alumiinin ja teräksen muodostamia maailman suurimpia materiaalivirtoja.
”Jos näitä materiaalivirtoja ei saada kiertotalouden mukaisiksi, Pariisin sopimuksen mukaisia ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa, koska näiden materiaalien tuotannosta ja käytöstä tulee niin paljon päästöjä.”
Kestävä perusta
Kiertotaloudella pyritään löytämään keinoja koko maailmaa uhkaaviin haasteisiin, ja samalla se avaa bisnesmahdollisuuksia. Maailmanlaajuisesti kiertotalousmarkkinoiden yhteydessä on puhuttu jopa tuhansista miljardeista dollareista.
”Kiertotalous ei ole enää mitään pientä näperrystä. Maailman 30 johtavaa yritystä on jo yhdistänyt voimansa kiertotalouden implementoimiseksi. Kyllä niiden tarkoitus on tehdä tästä kannattavaa bisnestä”, Pantsar huomauttaa.
Kiertotalouden mukainen toiminta voi ratkaista monesti mahdottomaksi kritisoidun yhtälön, jossa toteutuu samanaikaisesti hyvinvointia ylläpitävä talouskasvu sekä ekologisesti kestävä toiminta. Sitran johdolla onkin laadittu kiertotalouden tiekartta, jolla vauhditetaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijäksi.
Konkreettista apua yrityksille
Sitra ja Teknologiateollisuus ovat käynnistäneet valmistavan teollisuuden yrityksille räätälöidyn kiertotalousohjelman "Kiertotaloudesta kasvua teknologiateollisuuteen". Hankkeessa on mukana yli 50 teknologiateollisuuden pk-yritystä, joita autetaan löytämään kiertotaloustransformaatioon soveltuvia pilottihankkeita sekä rakentamaan niiden ympärille toimivat ekosysteemit.
Hankkeessa muun muassa etsitään malleja, joissa yritysten asiakkaille myytäisiinkin tuotteiden sijaan palveluja. Lisäksi hankkeesta kootaan suomalaiselle valmistavalle teollisuudelle räätälöity käsikirja, jossa on käytännön työkaluja ja ideoita kiertotalouden liiketoimintamallien omaksumiseen.
”Tässä pelikirjassa avataan yritysten koko arvoketju ja katsotaan, missä kohdissa pystytään minimoimaan hukkaa, millä tavalla saadaan pitkäikäisempiä tuotteita, minkälaisia liiketoimintamalleja kiertotalous vaatii ja mitä toimia täytyy tehdä asiakkaiden kanssa”, Pantsar kertoo.
Eväitä strategiatyöhön
Kyse on hyvin monitahoisesta asiasta. Pantsar maalaa kuvaa, kuinka kiertotalous voi koskettaa yrityksen asiakkaita vaikkapa niin, että entisen kone- tai laitekaupan sijaan asiakas tekeekin laitteesta leasing-sopimuksen. Tätä laitetta valmistaja seuraa teollisen internetin avulla ja osaa ajoittaa huollot oikea-aikaisesti. Samalla valmistajalla on motiivi tehdä laitteesta mahdollisimman kestävä, kun bisnesmalli ei ole kiinni siitä, että asiakkaalle pitää saada kaupaksi aina uusia laitteita.
Kun aiemmin tulo on tullut sykäyksenä tuotteen myynnistä, nyt tulovirta jaksottuisi pidemmälle ajanjaksolle. Tämä pitää huomioida yhdessä rahoittajien kanssa. Leasing-ajan jälkeen laite palautuu valmistajalle, jolloin sen elinkaarta voidaan jatkaa huollolla tai sitten siihen laitetut raaka-aineet voidaan hyödyntää kierrätyksessä.
Pantsar kehottaa kaikkia teknologiateollisuuden yrityksiä tutustumaan hankkeessa tuotettuun pelikirjaan ja tarkastelemaan, saisiko sieltä eväitä oman yrityksen strategiatyöhön.
”Jokaisen yrityksen olisi syytä käydä tämä läpi. Kiertotalous pitäisi ottaa osaksi yritysten pitkän aikavälin strategiaa.”
Ja asia kannattaa käydä läpi, vaikka yrityksessä olisi tilauskirjat täynnä ja kova kiire?
”Ennen kaikkea silloin”, Pantsar naurahtaa.
”Silloin kannattaa istua alas ja pohtia oleellisesti yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavia asioita.”
Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy
Tiedote kiertotalouden käsikirjasta ja työkaluista 19.9.2018
Silmät auki kiertotaloudelle
Toimitusjohtaja Jouni Teppo kertoo, kuinka Sitran ja Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelmaan osallistuminen avasi silmät havaitsemaan, kuinka kiertotalous voi merkitä Sisu Akseleille paljon muutakin kuin jätteiden kierrättämistä.
”Kiertotalous liittyy muun muassa yritysten yhteistyömuotoihin, hankintaketjuihin, tuotteiden peruskunnostukseen, jälleenmyyntiin ja digitaalisuuden hyödyntämiseen”, Teppo luettelee.
Hän kertoo, kuinka ohjelman työpajoissa arvioitiin yrityskohtaisesti muun muassa kiertotalouden tuomaa liikevaihtopotentiaalia, kustannusvaikutuksia ja investointitarpeita. Nyt kiertotalousopit odottavat jatkotyöstämistä.
”Ohjelman aikana tuli nimettyä monia potentiaalisia projekteja. Mutta se, että ne oikeasti toteutuvat jollain järkevällä aikataululla, on vielä toinen asia”, Teppo sanoo.
Sisu Akseleissa puhutaan paljon myös IoT:stä ja big datasta. Teppo pohtii, että esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä voitaisiin laitteiden huollot aikatauluttaa tarkemmin oikea-aikaisiksi.
”Tällaisella voisi olla valtava merkitys asiakkaalle, joka pystyisi optimoimaan oman toimintansa, eikä rikkimenevä kone pysäyttäisi tuottavaa työtä. Sillä olisi myös suuri merkitys ympäristön kannalta, ja lisäksi toimintamalli toisi dataa meidän hyödynnettäväksi.”
Teppo luonnehtii Sisu Akselien toimivan konservatiivisilla markkinoilla, sieltäkin voi tulla kiertotalouteen liittyviä uusia näkemyksiä ja jopa vaatimuksia.
”Myös asiakaskunta muuttuu, vaikkakin hitaasti. Sehän on kaikkein tärkeintä, että me pystymme tuomaan asiakkaillemme jotain uutta ja täyttämään heidän odotuksensa.”
Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy
Kirjoitukset ovat mukana Teknologiateollisuuden syyskuun uutiskirjeessä.
