Lähes 100 % Kuusakoskeen saapuvasta metalliromusta uusiokäytetään teollisuuden raaka-aineena – Investoinneilla lisätään materiaalien talteenottoa
Kuusakosken toimitusjohtajalla Mikko Kuusilehdolla on laittaa vaikuttavia lukuja pöytään: 97–98 prosenttia yritykseen saapuvasta materiaalista voidaan vuosittain käyttää uudelleen teollisuuden raaka-aineena.
Kuusakoski tunnetaan kunnille ja teollisuuteen suunnatuista kierrätyspalveluistaan. Vuonna 1914 Karjalan lumppu ja romuliike -nimisenä aloittanut perheyritys on keskittynyt metallin kierrätykseen ja valimoliiketoimintaan. Kuusakoski on materiaalien, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaaja. Metallien kierrättämisen lisäksi yritys harjoittaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelyä sekä valmistaa polttoainetta materiaalikiertoon kelpaamattomista, energiaa sisältävistä jakeista.
Kuusakoski onnistui vuonna 2021 välttämään päästöjä 1,49 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tällaiset luvut ja käsitteet ovat alkaneet kiinnostaa myös Kuusakosken asiakkaita.
Käytännössä määrä tarkoittaa 600 000 henkilöauton vuosipäästöjä. Vältetyt päästöt eli ”hiilikädenjälki” lasketaan vertaamalla neitseellisistä raaka-ainesta valmistettujen lopputuotteiden päästöjä siihen, kun tuote tehdään kierrätysraaka-aineista.
”Asiakkaamme haluavat tietää aiempaa enemmän vastuullisuusasioista: esimerkiksi mikä vaikutus toiminnallamme on kierrätysmateriaalien kokonaispäästömäärään ja mitkä ovat mekanismimme, joilla saamme elinkaarensa loppuun päätyneen tavaran kierrätysraaka-aineeksi mahdollisimman pienin päästöin”, Kuusilehto kertoo.
Kierrätysmateriaaleista saadaan puhtaita metalleja
Liiketoiminta-alueina Kuusakoskella on metallin, elektroniikan, energia- ja purkujätteen kierrätys. Lahdessa sillä on oma tutkimus- ja kehityskeskus, jonka laboratorioissa kehitetään yhtiön omia prosesseja ja menetelmiä entistä tehokkaammiksi.
- Alallaan pohjoisen Euroopan johtava yritys
-
- Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtava kierrätyspalveluja tarjoava yritys. Yrityksen vahvuus perustuu materiaalien, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaamiseen. Metallien kierrättämisen ja valimoliiketoiminnan lisäksi yritys harjoittaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelyä sekä valmistaa materiaalikiertoon kelpaamattomista, energiaa sisältävistä jakeista polttoainetta.
- Perustettu Viipurissa 1914 Karjalan lumppu ja romuliike -nimellä. Yritys keräsi rauta- ja metallijätettä sekä tekstiilijätettä ja pyrki jalostamaan niitä teollisuudelle. Puute raaka-aineista 1. maailmansodan aikana lisäsi rauta- ja metallijätteen sekä lumppujen kysyntää.
- Toimintaa Suomessa 19 paikkakunnalla 50 toimipisteessä, työllistää 400 henkeä (globaalisti 1 000)
- Konsernin liikevaihto 717,6 miljoonaa euroa 2021
- Sai joulukuussa 2022 Great place to work -sertifioinnin erinomaisesta työntekijäkokemuksesta, joka tutkittiin Trust Index -henkilöstötutkimuksella
Metallien kierrättäminen on Suomessa Kuusakosken ydintoimintaa. Metallinsa yritys saa teollisuuden sivuvirroista ja elektroniikasta tai esimerkiksi liikenteestä poistetuista ajoneuvoista. Kun vaikkapa auto tai metrovaunu päätyy murskausprosessiin, rauta, alumiini, ruostumaton teräs ja jalometallit erotellaan omiksi tuotteiksi. Pitkän prosessin kautta niistä saadaan puhtaita metalleja.
”Meillä huolehditaan siitä, että sisäiset tuotantoprosessit, joissa erotellaan arvometalleja ja muita jätteitä toisistaan, ovat tarpeeksi tehokkaita, jotta jätefraktioon jää mahdollisimman vähän metallia”, Kuusilehto kertoo.
Silti ainesosia päätyy pieniksi pölytyyppisiksi partikkeleiksi, joiden talteen saaminen on vaikeaa.
”Muutama prosentti voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä, saako metallista talteen 95 vai 98 prosenttia, on valtava vaikutus. Erityisesti useita kertoja kierrätettävien materiaalien, kuten metallien osalta, kierrätysaste elinkaaren lopussa on tärkeää. Isossa kuvassa sillä on merkitystä, mitä saadaan kiertotalouden piiriin, jotta materiaalit päätyvät tehokkaasti kierrätysraaka-aineeksi. Tämä osaaminen on Kuusakosken toiminnan ytimessä – meidän niche.”
Se, miten paljon kierrättämällä voidaan säästää ns. neitseellisiä materiaaleja, riippuu materiaalista. Metallin pystyy korvaamaan lähes sataprosenttisesti kierrätetyllä materiaalilla.
Luotettavuutta. Mikko Kuusilehto toteaa vastuullisuusteeman tuoneen alalle myös viherpesua. ”Tässä vaiheessa kokonaisvaikuttavuuden pienentäminen ei ole ilmaista touhua. Hyvältä kuulostavia tarinoita on helppo tehdä, mutta käytännön teot ratkaisevat. Luotettavuus on yksi kulmakivemme. Siitä meidät tunnetaan markkinoilla.”
Tällä hetkellä Pohjanlahden ympäristössä ja varsinkin Ruotsissa on suuria terästeollisuuden investointisuunnitelmia: terästeollisuus on vaihtamassa masuuneja sähköuuneihin. Myös koko tuotantoketju on muuttumassa hiilivapaaksi.
”Niiden kautta pääsemme tilanteeseen, jossa kierrätysterästä halutaan käyttää enemmän.”
Esimerkiksi alumiini voi olla sataprosenttisesti kierrätysraaka-ainetta, mutta siihen pitää aina lisätä ainesosia, jotka luovat lopputuotteeseen erilaisia ominaisuuksia, kuten kovuutta, venyvyyttä tai kestävyyttä. Jotkut terästehtaat käyttävät 100-prosenttisesti kierrätysraaka-ainetta, mutta ominaisuuksia lisääviä lisäaineita tarvitaan siihenkin.
”Metallinkierrättämisestä poikkeuksellisen tekee se, että sen raaka-ainelaatu ei heikkene juuri ollenkaan."
Kierrätysteollisuus löytää keinot, kun kysyntää riittää
Kuusakoski keskittyy teollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn, ei kuluttajajätebisnekseen.
”Kuluttajat ovat kuitenkin merkittävä lähde materiaaleille, joita meille päätyy kunnallisten jätehuoltolaitosten, yritysten ja tuottajayhteisöjen kautta”, Kuusilehto muistuttaa.
Yhteistyötä Kuusakoski tekee esimerkiksi Gigantin kanssa. Kuluttajien kodinkoneliikkeisiin jättämät vanhat laitteet päätyvät Kuusakoskelle, jossa erotellaan metallit, muovi ja muut ainesosat, minkä jälkeen ne muuttuvat raaka-aineiksi ja päätyvät uusiokäyttöön.
Esimerkiksi elektroniikan kautta tuleva kupari ja muut jalometallit, kuten kulta ja hopea, lähtevät takaisin kuparisulattamoon ja päätyvät uusiksi raaka-aineiksi.
”Mutta loppukysyntää pitää olla! Vasta sitten kun on todellista kysyntää, kierrättäminen muuttuu järkeväksi. Ilman kysyntää kierrätysprosessille ei löydy maksajaa. Kun kysyntää löytyy, kierrätysteollisuus hakee kyllä keinoja ollakseen tehokkaampi”, Kuusilehto lupaa.
"Ilman kysyntää kierrätysprosessille ei löydy maksajaa. Kun kysyntää löytyy, kierrätysteollisuus hakee kyllä keinoja ollakseen tehokkaampi.”
Kuusakosken loppuasiakkaista merkittävä osa on linkittynyt elektroniikka- tai ajoneuvoteollisuuteen. Esimerkiksi ajoneuvoteollisuudessa yrityksellä on useita kymmeniä asiakkuuksia, jotka toimittavat komponentteja autotehtaille.
”Heillä on tarkat reseptit, miten alumiiniharkko pitää valmistaa. Meillä on puolestaan Suomen ainoa alumiinisulatto. Alumiini palautuu ajoneuvoteollisuuteen uutena raaka-aineena. Samoin teräs”, Kuusilehto selittää.
Viesti hallitukselle. "Kehitystä pitäisi panostaa materiaaleihin, joita on vaikein kierrättää ja joille ei tunnu löytyvän markkinoita. Jos näitä asioita saataisiin nostettua esiin EU-tasolla, sillä olisi vaikutusta EU:n ulkopuolisiinkin maihin”, Mikko Kuusilehto sanoo.
Suurin osa raudasta menee korkeamman jalostusarvon terästuotteiden valmistamiseen, kuten levytuotteisiin, palkkeihin ja pyörötankoihin, jotka päätyvät konepajoihin ja ajoneuvoteollisuuden tarpeisiin.
Jatkossa suuria kierrätysmarkkinan muuttajia ovat Kuusilehdon mukaan maailman sähköistyminen ja sen tuomat tarpeet.
”Muutos ei tule pelkästään sähköautojen kautta. Rakennamme tuulivoimaloita, koska sähköverkkoa pitää saada laajennettua. Pelkästään se tarkoittaa, että kuparin tarve on tulevina vuosina valtava. Määrä, jota kuparia kerätään olemassa olevista maailmankolkista, ei tule riittämään.”
Mahdollisimman tehokas kuljetusketju
Kuusakoski arvioi jatkuvasti toimintojensa aiheuttamia päästöjä ja valitsemiaan polttoaineita. Yritys käyttää täysin uusiutuvaa sähköä. Kuusakosken suurin päästölähde kokonaisuutena on logistiikka: kierrätykseen päätyvän tavaran kuljetus yrityksen prosessointipihoille ja kierrätetyn tuotteen vienti loppuasiakkaille.
Tällä hetkellä maantieliikenteessä ainoa vaihtoehto päästöjen pienentämiseksi on valita vähäpäästöinen polttoaine.
”Realiteetti on, että raskaassa ajoneuvologistiikassa ei ole vielä tehty samanlaista sähköistämisaskelta kuin ajoneuvojen puolella.”
Kuusakoski aikoo panostaa mahdollisimman tehokkaaseen kuljetusketjuun, jotta päästö per ajettu tonni on mahdollisimman pieni.
Kuusilehto uskoo, että 20 vuoden aikana logistiikassa tapahtuu suuria muutoksia.
”Emme voi vaikuttaa siihen, että raskaat ajoneuvot muuttuvat vauhdilla päästöttömäksi. Voimme kuitenkin vaikuttaa päätöksillä, joita tehdään meidän pihoillamme.”
Kuusakoski aikoo panostaa mahdollisimman tehokkaaseen kuljetusketjuun, jotta päästö per ajettu tonni on mahdollisimman pieni.
”Ei siis turhaa edestakaisin ajamista”, toimitusjohtaja toteaa.
Viitisen prosenttia henkilöstöstä tekee kehitystyötä
Kuusilehdon mukaan kierrättäminen on jatkossakin Kuusakosken kasvava liiketoiminta-alue. Kuuden seitsemän viime vuoden aikana tehdyt investoinnit ovat keskittyneet siihen, että yritys saa yhä enemmän talteen olemassa olevia materiaaleja.
”Olemme käyttäneet kymmeniä miljoonia siihen, että jäljelle jäävässä ongelmallisessa kasassa on mahdollisimman vähän aineita, joita ei pystytä uudelleen kierrättämään. Meillä on menossa merkittäviä investointeja, jotta talteenottoprosentti nousee yhä ylöspäin.”
Lisäksi Kuusakoski tutkii, ”mitä kaikkea maailmassa pystyy kierrättämään”.
Esimerkiksi tuulivoimaloiden lapojen kierrättämisestä sillä on jo kokemusta.
”Lavat ovat hyvä esimerkki siitä, että edelleenkin löytyy ongelmallisia tavaroita, joiden kierrättäminen pitää pitkässä aikavälissä ratkaista.”
Kymmeniä miljoonia kehitystyöhön. ”Olemme käyttäneet kymmeniä miljoonia siihen, että jäljelle jäävässä ongelmallisessa kasassa on mahdollisimman vähän aineita, joita ei pystytä uudelleen kierrättämään."
Kuusiluoto muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään kierrättämisestä: pitää myös ajatella palvelukokonaisuutta.
”Tärkeää on, että ratkaisut löytyvät maantieteellisesti läheltä ja kierrätysmateriaalit käsitellään lähellä niiden syntypaikkaa.”
Investointeihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen Kuusakoski käyttää vuodesta riippuen 5–10 prosenttia liikevaihdostaan. Kehittämisen yksiköissä työskentelee viitisen prosenttia henkilöstöstä.
Laitteisiin yritys investoi vuositasolla useita kymmeniä miljoonia.
”Toimialamme on joutunut kehittymään aivan älyttömästi. Asiakkaiden tarpeet, ympäristölainsäädäntö ja tuontiluvat ovat muuttuneet valtavasti. Koneet ja laitteet kehittyvät mukana, mikä on hyvä juttu.”
Kansainvälisyyteen erilainen tulokulma
Kansainvälisillä markkinoilla Kuusakoski keskittyy tiukasti vain tiettyihin tuotevirtoihin.
”15 vuoden aikana olemme supistuneet kansainvälisesti hyvinkin radikaalisti. Tulokulmamme on nyt toisenlainen: olemme tarkasti valinneet tietyt kiertotalouden alueet eri maayksiköissä, joissa tavoitteemme on olla huippuosaaja.”
Yhdysvalloissa Kuusakoski kierrättää pelkästään elektroniikkaa. Isossa-Britanniassa yritys on merkittävä tekijä elektroniikan ja ruostumattoman teräksen ympärillä pyörivässä kierrätyksessä.
Virossa Kuusakoski toimii metallinkierrätyksessä, ja Ruotsissa yrityksen kierrätyspaletti on sama kuin Suomessa.
Bisnestä riittää. ”Maailmalla kyntämätöntä peltoa on teollisessa kierrättämisessä vielä aivan valtavasti”, Kuusakosken toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto toteaa.
Aika näyttää, lähteekö yritys tulevaisuudessa laajentumaan kansainvälisesti.
”Haaste on ennen kaikkea se, että tämä on äärimmäisen investointi-intensiivinen liiketoiminta-alue. Nyt keskitymme kehittämään toimintaa olemassa olevissa maissa ja haemme sitä kautta kasvun polkua”, Kuusilehto toteaa.
Hänen mukaansa Kuusakoskella ei ole perheyrityksenä tarvetta hakea kasvua pakolla.
”Teemme omistajille pitkäjänteisesti työtä. Sitä ei haluta uhrata ottamalla määrättömän suuria riskejä kasvun vuoksi. Olemme jo sen kokoinen – yli 600 miljoonan euron – yritys liikevaihdollisestikin, että aika paljon pitäisi kasvaa, jotta voisi sanoa, että kasvu olisi merkityksellistä.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Lisää aiheesta:
Kiertotalous nostettava merkittävään rooliin hallitusohjelmassa – Yritykset valmiina vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää
Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma
