Älytön tuhlaaminen loppuu, kun äly tulee tuotteisiin

|
Peter Malmström

Vuoteen 2020 mennessä maailmassa on ennustettu olevan jopa 50 miljardia internetiin kytkettyä laitetta. Tämä digitaalinen murros muokkaa myös talouden uuteen uskoon. Nyt on aika hyödyntää digitalisaation ja esineiden internetin tarjoamat mahdollisuudet kiertotaloudessa.

Kiertotalous on yksi Euroopan unionin keskeisistä keinoista luoda vanhalle mantereelle uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä ja säästää luonnonvaroja. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeä, koska Eurooppa on varsin resurssiköyhä maanosa. Jos nykyinen meno jatkuu, loppuvat resurssit tai niiden käyttöä joudutaan ainakin rajoittamaan. Ekotehokkuus, resurssitehokkuus, kiertotalous – rakkaalla lapsella on monta nimeä – ja jokainen voi valita itse, miksi haluaa tätä uutta toimintamallia kutsua, pääasia että ryhdytään toimeen.

Kiertotalouden kantavia ajatuksia ovat valmistukseen käytettävien materiaalien ja energian optimointi, tuotteiden eliniän pidentäminen ja käytettyjen materiaalien pitäminen kierrossa pidempään. Komission uusien linjausten mukaan suunnitteluvaiheessa on kiinnitettävä huomiota tuotteen kestävyyteen, huollettavuuteen, uudelleenkäytettävyyteen ja lopulta kierrätettävyyteen. Tässä astuvat kuvaan mukaan esineiden internet ja analytiikka. Kun annamme tuotteille valmistusvaiheessa oman identiteetin, oman "nimen", pystymme halutessamme seuraamaan sen elinkaarta samaan tapaan kuin ihmisenkin. Identiteetin varmistaminen (autenttisuus), epikriisi (huoltohistoria) ja eläköityminen (End-of-Life) hoituvat kaikki joustavasti digitalisaation ja esineiden internetin avulla. Tuotteiden identiteetti auttaa myös estämään tuoteväärennösten ja piraattikopioiden leviämisen.

Demolaitos tulossa

Tuotteeseen voidaan liittää antureita mittaamaan lukemattomia erilaisia suureita. Yksi kiinnostava alue on tuotteen käytöstä kertovat tiedot. Uudessa kiertotalouspaketissa halutaan seurata tuotteiden kestävyyttä, joten todellisen käytön mittaaminen on tärkeää tietoa. Tuotteille on kaavailtu myös eräänlaista tuotepassia, jossa tuotteiden perustiedot olisivat yritysten ja kuluttajien kannalta järkevässä muodossa. EU:ssa on keskusteltu eräänlaisesta "kiertotaloustägistä", jonka avulla nämä tavoitteet voidaan teknisesti kätevästi toteuttaa.

Kiertotalouspakettiin kuuluu myös laajennettu tuottajavastuu (EPR), jonka mukaan tuottaja on vastuussa tuotteestaan koko sen elinkaaren ajan, myös jätehuollosta. Mitä paremmin tuote on suunniteltu hyödynnettäväksi käytöstä poiston jälkeen, sitä edullisemmaksi se tulee tuottajalle. Mutta miten tämä asia on hoidettavissa, ellei tuotteelle pystytä löytämään oikeaa tuottajaa poiston jälkeen? Tätä haastetta on Teknologiateollisuuden piirissä lähdetty ratkaisemaan käynnistämällä kiertotalousdemolaitos-hanke, jolla pyritään osoittamaan, miten RFID-tunnisteet, esineiden internet (IoT) ja analytiikka voivat tehostaa sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä. Samalla tunnistetaan myös uusia teknologioita ja prosesseja, joilla käytöstä poistettujen laitteiden sisältämät arvokkaat materiaalit saadaan kierrätysvaiheessa talteen.

Mahdollisuuksiin hyvä tarttua ennen pakkoa

Ellen MacArthur Foundationin helmikuun alussa julkistamassa Intelligent Assets: Unlocking the circular economy potential -raportissa (pdf) korostetaan, että älykkäät esineet ovat keskeinen rakennuspalikka, kun rakennetaan uutta systeemiä, jolla kasvu ja kehitys irrotetaan resurssirajoituksista. Etätunnisteiden ja esineiden internetin avulla voidaan tuotteen käyttöä seurata reaaliaikaisesti. Kiertotalouden keskeinen teema on tuotteiden käyttöiän pidentäminen laadukkaiden materiaalien ohella myös tehokkaan huoltotoiminnan ja varaosien hyvän saatavuuden avulla. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat hyvin tässä kehityksessä mukana. "Kiertotalous ja tuotepolitiikka" –selvitys valmistuu maaliskuussa ja siinä on konkreettisia esimerkkejä, miten kiertotaloutta on tehty jo pitkään suomalaisyrityksissä. Ei siksi, että se on muotia, vaan siksi, että se on hyvää liiketoimintaa.

Kiertotalouden menestyksen kannalta on olennaista, että tuotteiden koko elinkaari suunnittelusta valmistukseen, käyttöön, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen on mietitty huolella. Vanha viisaus on, että jos jotain ei voi mitata, sitä ei voi myöskään hallita. Digitalisaatio ja esineiden internet tarjoavat näkyvyyden tuotteen koko elinkaareen, jos niitä osataan hyödyntää. Suunnittelemme uuden LCDA-hankkeen (Life Cycle Data Acquisition) käynnistämistä, jossa tuotteiden sisältämille piirilevyille asennetaan jo valmistusvaiheessa tunniste. Tunnisteen avulla voidaan seurata tuotteen kulkua valmistuksesta käyttöön, ja lopulta mahdolliseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

Esineiden internet ja RFID-tunnisteet eivät ole mikään uusia asia. Euroopan parlamentti antoi jo vuonna 2009 julkilausumansa näistä asioista. Regulaation puolelta voi tulla paineita viedä näitä asioita yrityksissä eteenpäin, mutta on tärkeää nähdä asian toinen puoli: nyt on hyvä hetki olla kaukaa viisas ja lähteä hyödyntämään digitalisaation ja esineiden internetin mahdollisuuksia – ennen kuin regulaatio pakottaa siihen.

Peter Malmström on huoltovarmuuspäällikkö sekä asiantuntija Teknologiateollisuuden toimialaverkostoissa.