”Suomen tavoitteena on tulla digitaalisen kiertotalouden kärkimaaksi” – Kiertotalous-Suomi onnistuu vahvalla julkisen ja yksityisen talouden yhteistyöllä

Helena Soimakallio, miten kiertotalous ylipäätään eroaa kierrätyksestä?

– Kiertotalous on paljon laajempi käsite kuin kierrätys, jolla tarkoitetaan jätteiden tai erilaisten jätejakeiden käyttämistä raaka-aineena tai materiaalina. Kiertotalous on paremminkin talousmalli, jossa materiaaleihin sitoutunut arvo saadaan säilymään yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.

– Kiertotaloudessa on resurssitehokkuuden ja kierrätyksen lisäksi useita muitakin liiketoimintamalleja. Tärkeimpiä ovat uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttö tuotteissa, tuotteen tarjoaminen palveluna, tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla muun muassa vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Lisäksi tärkeää on tuotteen elinkaaren pidentäminen pitämällä se alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja esimerkiksi huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.

Onko kiertotalous hyvä vientituote?

– Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus, sillä kiertotalousteknologioiden ja -ratkaisujen globaali kysyntä on kasvussa. Meillä on jo nyt maailmanluokan osaamista erilaisten teollisuuden sivutuotevirtojen hyödyntämisessä ja jätteiden käsittelyssä sekä erilaisissa tuotteiden elinkaaren hallintaa palvelevissa digitaalisissa palveluissa.

– Kehitämme jatkuvasti myös uutta. Yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa kehitetään parhaillaan muun muassa tekstiilien ja akkumineraalien kierrätystä, arvometallien talteenottoa, uusia puupohjaisia kuituja vaateteollisuudelle ja sementtiä korvaavia sideaineita rakentamiseen sekä tekoälypohjaisia teollisuustuotannon ohjausjärjestelmiä.

Entä toimiiko kiertotalous myös palveluvientinä?

– Usein kiertotalousratkaisut toimitetaan kansainvälisille asiakkaille nimenomaan fyysiseen tuotteeseen liittyvänä palveluna, esimerkiksi tarjoamalla koneiden tai laitteiden reaaliaikaista kunnonvalvontaa ja tekemällä huollot ennakoiden.

–  Palveluviennin arvo on kasvanut kymmenen viime vuoden ajan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa siten, että parissa kymmenessä vuodessa palveluviennin arvo on yli nelinkertaistunut ja volyymi yli kolminkertaistunut. Juuri ennen koronan aiheuttamaa poikkeusaikaa palveluviennin arvo ehti kasvaa liki 32 miljardiin euroon vuodessa. Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat noin 70 prosentista koko Suomen palveluviennistä.

– Myös perinteisille palvelualoille syntyy jatkuvasti uudenlaisia liiketoimintamalleja, minkä ansiosta sijoittajien ja rahoittajien huomio on kiinnittynyt meillä Suomessakin voimakkaasti kasvaviin data- ja alustayrityksiin.

Helena Soimakallio uskoo kiertotalouden mahdollisuuksiin.

Millaisia politiikkatoiveita Teknologiateollisuudella on hallitukselle? Millaisia päätöksiä lainsäädännössä tai budjettineuvotteluissa pitäisi tehdä, jotta kiertotalous etenee vauhdikkaasti ja tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia?

– Suomen tavoitteena on tulla digitaalisen kiertotalouden kärkimaaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorien kesken. Valtion rooli on hyvin tärkeä sekä kiertotalouden lainsäädännöllisten kapeikkojen poistajana että kannustimien rakentajana. Lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan tehdä vaikuttavia valintoja vähähiilisten kiertotalousratkaisujen hyväksi rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.

– Pitkälti EU-lainsäädännön sanelemat jätteen määritelmä sekä end-of-waste-menettely pitäisi pikaisesti korjata sellaisiksi, että ne edistäisivät kierrätysmateriaalien käyttöä. Uusien kierrätysteknologioiden ja kiertotalousratkaisujen kehittäminen tarvitsevat myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta sekä tukea demonstraatiohankkeille ja pilottilaitoksille. Teknologiateollisuus on esittänyt, että kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanoon varattaisiin yhteensä 200 miljoonaa euroa vuoteen 2025 saakka.

– Kiertotalous tarvitsee myös materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvää tietoa sekä turvalliset pelisäännöt sen käytölle. Suomi voi olla edelläkävijä kehittämällä ja koordinoimalla kiertotalouteen sovellettavaa data-arkkitehtuuria eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla sekä määrittelemällä digitaalisen tuotepassin konseptia koko EU:n tarpeisiin. Tarvitsemme myös uusia tietoja ja taitoja, mikä edellyttää koulutusjärjestelmän ja työelämäosaamisen uudistamista. Kannatamme lämpimästi kansallisen kiertotalousohjelman ehdotusta sisällyttää kiertotalouden opintoja eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.

Lisätietoja:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Artikkeli: Kiertotalousprojektista syntyi jätteiden Tinder – Kestävä kehitys on Solitalle strategisesti merkittävä megatrendi

Artikkeli: ”Mualiman parraitten mehtäkonneitten” valmistaja Ponsse on myös kiertotalouden edelläkävijä

Tiedote: Teknologiateollisuus haluaa yritysvastuun edelläkävijäksi: Vastuuta on kannettava läpi koko arvoketjun

Teknologiateollisuus ry:n vastuullisuuslinjaukset

Artikkeli on mukana elokuun uutiskirjeessä.