Autokannan uusiminen edellyttää valtion ohjausta
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan “autoveroa lasketaan pienipäästöisiä autoja suosien hallituskauden aikana niin, että verotuottovaikutus on vuoden 2019 tasolla noin 200 miljoonaa euroa. Toimenpide suoritetaan useissa osissa markkinahäiriöiden välttämiseksi”.
Autoveron päästöperusteinen alennus on osoittautunut oikeansuuntaiseksi, sillä se ohjaa kuluttajien valintoja vähäpäästöisiin autoihin. Toimenpide on kuitenkin riittämätön, mikäli sen tarkoituksena on käynnistää laajempi muutos henkilöautokannassa.
Suomessa liikennöivien henkilöautojen keski-ikä on korkeimpia EU:n alueella. Toimenpiteitä kartoitettaessa kannattaa tutustua muissa jäsenmaissa käytössä oleviin ohjausmekanismeihin, joilla on kyetty edistämään vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa.
Kiinnostavin malli löytyy Alankomaista, jossa nollapäästöisten työsuhdeautojen autoveroa ei ole ja jossa ajoneuvovero poistettiin kokonaan vuosina 2014-2015. Vastaavasti vähäpäästöisten (hiilipäästöt alle 50 g/km) hybridimallisten työsuhdeautojen autovero oli keskimäärin 457 euroa eikä niiden ajoneuvoveroa peritty vuosina 2014-2015.
Uudistuksen seurauksena etenkin hybridimallien osuus uusista työsuhdeautoista nousi tuntuvasti: vuoden 2014 3,21 prosentista 9,19 prosenttiin vuonna 2015. Sähköautojen kohdalla korotus oli lievempi, mikä selittynee niiden korkeammalla hankintahinnalla.
Henkilöautovalintoihin voidaan vaikuttaa
Ruotsissa hankintatukikampanja (Supermiljöbilspremie) käynnistyi vuonna 2012. Siellä tuki maksetaan kenelle tahansa, joka hankkii vähäpäästöisen (hiilipäästöt enintään 50 g/km) henkilöauton. Tuki on nollapäästöisten autojen osalta noin 4000 euroa. Vastaavasti ladattavien hybridien osalta (hiilipäästöt enintään 50 g/km) tuki on noin 2000 euroa.
Hankintatukikampanjan seurauksena vähäpäästöisten henkilöautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista kasvoi alle yhdestä prosentista noin neljään prosenttiin vuosina 2012-2014.
Esimerkit osoittavat, että taloudellisella ohjauksella on ollut selkeästi myönteisiä vaikutuksia kuluttajien ja yritysten henkilöautovalintoihin. Vastaavanlaisia malleja kannattaisi kokeilla myös Suomessa.
Samalla vuoden 2015 kokeilua yli 10 vuotta vanhojen autojen romutuspalkkiosta tulisi jatkaa. Puolen vuoden kokeilu tuotti liikenteeseen yhteensä 8000 uutta vähäpäästöistä henkilöautoa.
Koko EU:n tavoite päästökaupan ulkopuoliselle sektorille on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoite jyvitetään jäsenmaiden kesken. Komissio julkistaa vielä tänä vuonna kansalliset velvoitteet taakanjakoon. Suomen osuus tullee olemaan 34-37 prosenttia. Ison-Britannian ero EU:sta saattaa vielä kiristää pienempien jäsenmaiden osuuksia.
Päästöt alas kustannustehokkaasti
Pelkästään raskaan liikenteen osalta kustannusten on arvioitu olevan satoja miljoonia euroja vuositasolla. Maksajia ovat niin teollisuus kuin kansalaiset. Onkin tärkeää, että liikenteen hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Linja-autojen ja henkilöautojen osalta tämän hetken keskeiset ratkaisut voisivat olla liikenteen sähköistämisen vauhdittaminen. Muun liikenteen osalta biopolttoaineet ovat edelleen keskeisessä osassa muun muassa siksi, että teknologiaharppaukset esimerkiksi akkuteknologiassa antavat vielä odottaa itseään.
Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan vähäpäästöisiä henkilöautoja edistävä tukikampanja (hiilidioksidipäästöihin sidottu hankintapalkkio ja romutuspalkkio) edellyttäisi arviolta 25,5 miljoonan euron panostusta vuositasolla. Tuki vauhdittaisi autokauppaa arviolta 10000 uudella henkilöautolla, mikä lisäisi autoveroa yhteensä 22 miljoonalla eurolla. Kampanjan kokonaiskustannukset olisivat siten varsin maltilliset.
Valtion ohjausta tarvitaan, sillä ilman sitä Suomen autokanta tuskin uudistuu toivottavalla tavalla. Tukikampanja ohjaisi kuluttajia vähäpäästöisten ajoneuvojen valintaan, mikä edistäisi maamme sopeutumista näköpiirissä olevaan murrokseen. Monet autotehtaat ovat jo siirtämässä tuotantonsa painopistettä sähkö- ja hybridiautojen kehittämiseen.
Henkilöautoilua koskeva tuki- ja verouudistus vähentäisi liikenteen ilmastopäästöjä merkittävästi. Se sopisi hyvin Sipilän hallituksen tavoitteisiin kiertotalouden ja cleantech-osaamisen kehittämiseksi.
Mia Nores
Eero Yrjö-Koskinen
Mia Nores on Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö
Eero Yrjö-Koskinen on Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri
