Digihehkutuksen laantumista odottavat yritykset jäävät takamatkalle – Tarvitsemme Elements of AI:n yrityksille

Suomessa oli Tekoälykiihdyttämön tekemän selvityksen mukaan vuonna 2019 hieman yli tuhat yritystä, jotka kehittävät ja hyödyntävät tekoälyä. Se on noin 2,4 prosenttia kaikista yli viiden hengen yrityksistä. Luku on suurempi, jos laskuihin otetaan mukaan kaikki pienimuotoisia tekoälykokeiluja tehneet yritykset, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisyritysten hitaus liikkeelle lähdössä on huolestuttavaa – ja myös yllättävää.

Liikkeessä olevat yritykset oppivat uutta

Liikkeelle lähdön hitaus ei koske vain tekoälyä, vaan paljon laajemmin yritysten halua uudistaa toimintojaan digitalisaation keinoilla. Yritysten ja yhteiskunnan digitalisaatiota kartoittavissa tutkimuksissa on nähtävissä samankaltaisia trendejä – Suomella on hyvät edellytykset, kuten infrastruktuuri ja koulutustaso, mutta edellytyksiin nähden heikot tulokset. Esimerkiksi Etlan vuotuisen Digibarometrin vuoden 2019 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jäämässä verrokkimaista jälkeen. Sitran yritystutkimuksessa todettiin, että suomalaisten yritysten asenteet digitalisaatiota kohtaan ovat negatiivisemmat kuin muissa Euroopan maissa. Tämä näkyy myös siinä, ettei digitalisaatioon investoida.

Tekoälyn käyttöönottoa tulisi ajatella yrityksissä enemmän jatkuvana oppimisprosessina kuin pistemäisinä investointeina.

Kansalaisten arkisen tietotekniikkaosaamisen yhteydessä puhutaan usein digitaalisesta kuilusta, joka jakaa osaajia ja digiasioista syrjään jääneitä yhä kauemmas toisistaan. Sama kahtiajakautuminen on nähtävissä yrityksissä. Suomen yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka ovat jo investoineet digitalisaatioon ovat moninkertaisella todennäköisyydellä investoimassa lisää seuraavinakin vuosina, kuin ne, jotka vielä miettivät ensimmäistä askeltaan. Liikkeessä olevat yritykset myös kiihdyttävät jatkuvasti tahtiaan ja oppivat uutta. Hypen tai seuraavankin hypen laantumista rauhallisesti odottavat puolestaan pysyvät oppimisen suhteen paikallaan ja jäävät takamatkalle eivätkä ehkä tule koskaan saavuttamaan niitä kansainvälisiä ja kotimaisia kilpailijoitaan, jotka kastelivat varpaansa digijokeen aiemmin.

Tekoälyn käyttöönottoa tulisi ajatella yrityksissä enemmän jatkuvana oppimisprosessina kuin pistemäisinä investointeina. Tekoälyprojektien kannattavuutta punnittaessa tulee myös huomioida ymmärryksen lisääntyminen ja oppiminen sekä niiden vaikutukset yrityksen kilpailukykyyn – Return on Learning (ROL) onkin monessa mielessä parempi tai ainakin tärkeä täydentävä mittari perinteisen investoinnin tuottoasteen (ROI) rinnalla.

Yrityksissä riittäisi tekoälystä kiinnostuneita 

Tekoäly kiinnostaa suomalaisia. Helsingin yliopiston ja Reaktorin toteuttama, kansainvälistä mainetta saaneen Elements of AI -kurssin kunnianhimoinen tavoite oli saada yksi prosentti suomalaisista perehtymään tekoälyn perusasioihin. Avoin ja ilmainen kurssi lanseerattiin toukokuussa 2018, ja se rikkoi tämän tavoitteen jo neljän kuukauden kohdalla. Nyt jo yli 100 000 suomalaista on tutustunut kurssilla tekoälyn perusteisiin.

Kurssin käyneitä ja muuten vain tekoälystä kiinnostuneita on varmasti paljon suuremmassa joukossa yrityksiä kuin niissä tuhannessa, jotka ovat jo tarttuneet toimeen. Monessa yrityksessä on siis jo sisällä henkilöitä, jotka voisivat käynnistää oman organisaationsa oppimisprosessin tekoälyn alueella.

Siinä missä Elements of AI on menestyksekkäästi skaalannut tekoälyn perusteita laajalle tarvitaan myös tekoälyn perusteita organisaatioille. Tällainen kurssi tai materiaali toimisi tukena niille, jotka omassa yrityksessään ovat ensimmäisten innostuneiden joukossa.

Lisätietoja:

Asiantuntija Antti Poikola, (datatalous), puh. 044 337 5439, antti.poikola@teknologiateollisuus.fi, twitter: @apoikola