Digitaalinen disruptio - vaikealta tuntuu!

|
Laura Juvonen

Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Simo Leisti kysyy tuoreessa Toimitusjohtajablogissa, Kuka kesyttäisi uusimman Deen? Digitaalinen disruptio koskettaa kaikkia toimialoja. Hyökyaallon tavoin etenevä nopea muutos on jo käynnissä, eikä sitä voi pysäyttää. Fujitsun kansainvälisessä selvityksessä suomalaisyritysten johto uskoi digitaalisen murroksen tuovan kiinnostavia mahdollisuuksia. Samalla se nähtiin suurimpana liiketoiminnan haasteena.

Teknologiateollisuus ry teetti syksyllä 2016 samankaltaisen selvityksen KTM Eira Vatasella. Vajaan 300 yrityksen johdolta kysyttiin heidän näkemystään oman yrityksensä digikyvykkyydestä. Tulokset olivat yllättäviä. Yrityksissä tapahtuu! Lähes puolella vastanneista oli jo valikoimissaan jokin älykäs tuote tai palvelu, esimerkiksi verkon yli hallittava, toimintaansa jopa ennakoiden analysoiva laite. Miltei kolmannes oli ottanut käyttöön uuden, digitalisaation mahdollistaman liiketoimintamallin, tyypillisesti esimerkiksi älykkään huoltopalvelun yhdistettynä tuotteeseen. 

Mutta sitten se disruptio: nopea, toimialarajat ylittävä murros, joka osittain on jo täällä. Miten siihen on varaduttu? Puolet yritysjohtajista - siis puolet! - näki epätodennäköisenä, että kilpailija voisi tulla oman toimialan ulkopuolelta. Kuulostaa samankaltaiselta ennustukselta kuin IBM-johtaja Thomas Watsonin valistunut veikkaus 1940-luvulta: "Maailmassa tarvitaan ehkäpä viisi tietokonetta".

IBM:llä oli onnea. Surullisen kuuluisasta ennustuksesta huolimatta IBM on tänään yksi johtavista tekoälyn kehittäjistä maailmassa. Suomikin pääsee hyötymään tästä: Suomi on ainoa maa USA:n ulkopuolella, jossa IBM:n Watson-tekoälyä kehitetään. 

Onko Suomi yhtä onnekas kuin IBM?

Tekoälynkin osaltaan siivittämä suuri muutos on kohta ovella. Uudessa alustatalouden maailmassa merkittävät murrokset syntyvät globaaleissa verkostoissa, laajoissa ja monimutkaisissa ekosysteemeissä. Suuret askeleet otetaan nopeiden kokeilujen kautta. Tässä valossa on huolestuttavaa, että puolet selvitykseen vastanneista yrityksistä ei ollut lainkaan määritellyt ekosysteemiä, jossa yritys toimii. Yhtä huolestuttavaa on, että puolet vastasi, että heidän yrityksessään on vaikeaa käyttää sisäisesti edes 5000 euroa kokeiluun tai proton tekemiseen. Vaikealta siis tuntuu!

Teknologiateollisuuden IT goes Industry -tilaisuudessa viime viikolla keskustelimme digitalisaation merkityksestä ja haasteista. Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin kuvasi, kuinka uuden liiketoiminnan rakentamisessa yhdistyy neljä tekijää: 1) Asiakastarve - merkittävänä draiverina globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, 2) Uudet liiketoimintamallit, 3) Ekosysteemit ja 4) Disruptiiviset teknologiat. Kone on myös avannut sovellusrajapintojaan (API) ja toteuttanut esimerkiksi hackathoneja, avoimia koodaustapahtumia, joissa joukkueet ovat rakentaneet sovelluksia Koneen tarjoaman datan päälle.

Startup-yhteistyöstä vauhtia kokeiluihin

Disruptiota ei voi nähdä reaaliaikaisesti, ellei ole itse mukana kokeilemassa ja etsimässä uutta. Jälkikäteen sen vaikutukset on helppo havaita, mutta silloin peli on luultavasti jo menetetty. Kokeilukulttuurin voi aloittaa tutustumalla Eric Riesin vastikään suomeksi julkaistuun kirjaan The Lean Startup. Nimestä huolimatta kirjasta hyötyy jokainen bisneksen rakentaja. Sen ytimessä on ajatus: ”tiedätkö mitä teet silloin kun et tiedä mitä tehdä?” Maailma ja bisnesympäristö muuttuvat koko ajan kompleksisemmiksi. Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot osaavat innovoida nopealla syklillä - kokeilla, mitata kokeilun tulokset, oppia ja parantaa ratkaisuaan kuukausien, viikkojen tai jopa päivien sisällä.

Yksi tapa etsiä uusia mahdollisuuksia on startup-yhteistyön kautta. Kyselyymme vastanneista 85% ei ollut koskaan kokeillut tätä. Tällä viikolla Helsingissä Slush tuo yhteen startupit, sijoittajat ja yhä kasvavassa määrin eri alojen yritykset. Ottakaa kaikki irti tästä mahdollisuudesta!

Laura Juvonen
Johtaja, Kasvu ja uudistuminen
Teknologiateollisuus ry

Sevitys yritysten digikyvykkyydestä, Eira Vatanen, Teknologiateollisuus ry, 2016.