Digivihreä strategiamme on ollut kriisivuoden selkeä vahvuus
Purjehtijat sen tietävät: kovalla tuulella kannattaa pitää purjeet vedossa ja suunta vakaana. Paikalleen ei voi jäädä. Tänä vuonna vastatuulta on ollut enemmän kuin tarpeeksi, viime aikoina ihan lumimyräkäksi asti.
Kun Teknologiateollisuuden strategia uusittiin muutama vuosi sitten, keskiöön nousi kestävä kasvu: vahva sitoutuminen vähähiilisyyteen ja erityisesti kasvavaan hiilikädenjälkeen. Digitalisaatiomurros ja vihreä siirtymä voimistavat globaalia puhtaiden ratkaisujen kysyntää tarjoten kilpailuedun edelläkävijäyrityksille. Siinä kasvun mahdollisuus.
Toisen merkittävän strategisen askeleen otimme viime vuonna, kun loimme valtakunnallisen työehdoista sopimisen rinnalle yrityskohtaisen sopimisen vaihtoehdon. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää suhteellista kilpailukykyä juuri sillä markkinalla, jolla yritys itse toimii. Samat ehdot eivät toimi kaikille, ne kannattaa sopia yrityksessä omalla porukalla, omiin olosuhteisiin sopiviksi. Rakensimme TES-koneen, joka tekee omista työehdoista sopimisen helpoksi. Jälleen rohkea askel.
Molemmat strategiamuutokset ovat olleet rohkeita lähtöjä uusille vesille. Suunta on kuitenkin selvä ja vauhti kohdallaan, vaikka tuuli on välillä vastainen.
Nyt testataan kriisinkestävyyttä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on keskeinen syy vastatuuleemme. Vahva taloustilanne on kääntynyt laskusuuntaan: euromääräisesti inflatoituneet tilauskannat ja tulokset ovat olleet syksyllä vielä hyviä, mutta tuotanto hidastuu ja kysyntä on heikentynyt jo neljä kvartaalia putkeen. Ukrainan puolustautumista on välttämätöntä tukea, vaikka se on kallis operaatio niin Suomelle kuin muillekin EU-maille. Energian, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuushaasteet ja kalleus kurittavat kaikkia.
Teknologiateollisuuden digivihreä strategia on ollut selkeä vahvuus tässä tilanteessa. Venäjän fossiilienergiasta luopuminen vain vauhdittaa muutoksen tarvetta ja ratkaisujemme kysyntää.
Luopuminen Venäjän tuontienergiasta on ollut EU:lle hämmentävän vaikeaa. Sähköpula ja tarjonnan puutteesta johtuva sähkön hinnan moninkertaistuminen ovat ylimääräinen kustannus yrityksille ja kuluttajille. Kansalaisten on vaikea käsittää, miksi samasta sähköstä pitää maksaa jopa kymmenkertainen hinta. Toivottavasti EU-komissio tekee sähkömarkkinamallin säätämisestä viisaan päätöksen Teknologiateollisuuden ehdotuksen pohjalta.
Suomessa tärkeää olisi saada Olkiluoto3 polkaistua vihdoin käyntiin. Lisäydinvoimaakin tarvitaan sähköistyvässä vähäpäästöisemmässä maailmassamme pian. Luvitusta kehittämällä pieniä modulaarisia ydinreaktoreita voitaisiin ryhtyä rakentamaan muiden päästöttömien energiamuotojen rinnalle piankin.
NATO-jäsenyys, sitten kun se toteutuu, on Suomelle paitsi turvallisuusratkaisu myös teollisuuden kasvun mahdollisuus. Puolustusteollisuudelle avautuu tietenkin uusia ovia, mutta vielä suurempi potentiaali piilee siviiliteknologiassa: digitalisaatio- ja kyberosaamisellemme on ilmiselvää kysyntää. Kun kehitämme reilun datatalouden ratkaisujamme edelleen, kiinnostus vain kasvaa. Avautuvaan NATO-markkinaan tarvitaan rohkeita panostuksia.
Kriisinsietoa työmarkkinakeskusteluun
Koronan ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat kriisit varjostavat välillisesti myös teollisuuden työmarkkinaneuvotteluja. Kunta-alalle sovittu, teollisuuden palkkaratkaisuun sidottu korotusautomaatti vaikeuttaa teollisuuden sopimista. Sodan seurauksena käsistä karannut inflaatio heikentää ostovoimaa ja nostattaa palkankorotusodotuksia epärealistisen korkealle. Toisaalta samoista syistä yritysten kustannukset nousevat, kilpailukyky heikkenee ja taloutemme luisuu kohtii taantumaa. Ratkaisu pitäisi kuitenkin löytyä.
Yhtenä ratkaisun avaimena toimisi yrityskohtaisen tai paikallisen sopimisen mahdollisimman laaja soveltaminen. Paikallinen luottamus on joka tapauksessa tärkeää, ja omalla porukalla sopiminen voi sitä edelleen vahvistaa.
Uusi vuosi, uudet kujeet
On koittanut aika käydä keskustelua tulevista hallitusohjelmista nykyisen hallituskauden kääntyessä loppusuoralle. Tarjoamme yhteistyön kättä sellaiselle hallitukselle, joka sitoutuu kanssamme varmistamaan tarvittavien osaajien saatavuuden, kehittämään kokonaisuutena investointeihin ja kasvuun rohkaisevaa toimintaympäristöä Suomeen sekä kääntämään julkisen talouden velkaantumisen suunnan. Vastineeksi tarjoamme kasvua tuottamaamme BKT-arvonlisään (63 miljardia), verotuloihin (23 miljardia) ja suomalaisten hyvinvointiin.
Matkamme kohti entistäkin paremmin menestyvää, hiilineutraalia ja hyvinvoivaa Suomea jatkuu täysin purjein, tuulten suunnasta riippumatta.
Jaakko Hirvola
toimitusjohtaja, puh. 0400 633 751
Twitter: @JaakkoHirvola
