Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Epävarmuuden vallitessa on viisautta varautua pahimpaan

|
Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Tuleva syksy on Suomen teknologiateollisuudelle vaikea. Ensi vuodesta ei pysty sanomaan vielä mitään. Epävarmuuden keskellä on kuitenkin suurta viisautta niin yrityksillä kuin julkisella vallalla varautua kaikkein heikoimman skenaarion toteutumiseen.
 

Koronakriisin vaikutus talouteen alkaa näkyä pikkuhiljaa myös tilastoissa, jotka kertovat toteutuneesta tuotannosta. Erilaiset ennakoivat indikaattorit ovat välittäneet jo pitkään karua kuvaa niin palvelualojen kuin teollisuuden tilanteen heikentymisestä Euroopassa. Ostopäällikköindeksit ovat saaneet mittaushistorian huonoimpia lukemia useamman kuukauden ajan.

Teollisuuden tilanne oli Euroopassa erittäin tukala maalis−huhtikuussa. Epidemia ja sen torjumiseksi tehdyt toimet sulkivat laajasti mm. autoteollisuutta ja muuta tuotantoa. Toukokuun aikana rajoituksia on osittain purettu ja tehtaita päästy avaamaan. On siis odotettavissa, että toukokuun luvut ovat Euroopassa jo hiukan paremmat kuin huhtikuussa. Vielä on kuitenkin epäselvää, mille tasolle tuotanto ja kysyntä asettuvat akuuteimman vaiheen jälkeen.

Suuri kysymysmerkki on myös se, tuleeko epidemialle toinen aalto. Sitä pidetään kuitenkin todennäköisenä, ja voimalla iskiessään se olisi jälleen uusi negatiivinen shokki niin teollisuudelle kuin palveluille.

Tuotanto ei romahtanut äkkiä, mutta hiipuu

Epidemia on pysynyt Suomessa varsin hyvin kurissa. Siinä missä Euroopassa itse epidemia ja sen torjuntatoimet sulkivat tehtaita ja tuotantoa laajasti, on Suomessa toistaiseksi selvitty vähemmällä. Sairastuneiden määrä on pysynyt Suomessa sen verran alhaisena, että sairauden suorat vaikutukset teollisuustuotantoon ovat olleet verraten pieniä.

Suomalaisia vientiyrityksiä vaivaa sen sijaan selvästi heikentynyt kysyntä. Tästä seuraa, että suomalaisen teknologiateollisuuden tuotanto pikemminkin hiipuu vähitellen heikommaksi kuin romahtaisi äkkiä. Tästä kertovat myös Teknologiateollisuuden koronapulssikyselyt: yritysten tilanne heikkenee jatkuvasti kohti syksyä ja loppuvuotta. Teknologiateollisuuden teollisuustoimialojen yrityksistä peräti 75 % arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna viime vuotiseen verrattuna.

Kustannuskilpailukyvyn heikko kehitys uhkaa jälleen

Kuten Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja arvioi Kauppalehdessä 25.5.2020, Suomen kustannuskilpailukyky uhkaa jälleen heikentyä selvästi koronakriisin vuoksi. Syy tähän on Suomen kilpailijamaita heikompi kyky sopeutua reaalitalouden shokkeihin. Suomessa palkankorotuksissa on suuri paino yleiskorotuksilla, ja työehtosopimuksin ohjattu palkkaus on jäykkä reagoimaan ennustettua heikompaan talouskehitykseen. Monissa kilpailijamaissamme palkanmuodostus on paljon joustavampaa.

Mitä heikompi on Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky kilpailijoihin nähden, sitä heikommat mahdollisuudet suomalaisilla yrityksillä on kilpailla maailmanmarkkinoilla. Kääntäen, mitä vahvempi kilpailukyky suomalaisilla yrityksillä on, sitä suuremman siivun saamme kulloisestakin kysynnästä tehtäväksi Suomeen.

Koronakriisi haastaa Suomen kilpailukykyä myös laajemmin. Kriisin vahinkojen minimoimiseksi saattaa käydä niin, että valtiot ryhtyvät voimallisesti suojelemaan ja tukemaan omien maidensa tuotantoa. Tällainen kilpavarustelu ei olisi erityisen toivottavaa pitkässä juoksussa. Suomen on kuitenkin seurattava tarkasti kilpailijamaiden toimia tässäkin asiassa. Takamatkalle ei olisi oikein varaa jäädä.

Teknologiateollisuuden syksystä tulee vaikea

Tulevaisuutta on aina vaikea ennustaa, ja tässä tilanteessa se pätee erityisesti. Tähän mennessä kertyneen tiedon valossa ensi syksy on kuitenkin Suomen teknologiateollisuudelle erittäin vaikea. Tulevan vuoden kehityksestä on sen sijaan huomattavasti vaikeampi sanoa mitään. Paljon on tietenkin sen varassa, miten epidemia kehittyy.

Vielä ei ole selvää, millainen maailma meitä koronan (ja sen mahdollisen toisen ja kolmannen aallon) jälkeen odottaa. Sen tiedämme, että valtiot velkaantuvat. Kuluttajien käyttäytyminen voi kenties muuttua pitkäksikin aikaa ja osin pysyvästi. Suomessa kilpailukyky joutuu kovaan testiin. Kuten koko kriisin ajan, edelleen on suurta viisautta niin yrityksillä kuin julkisella vallalla varautua kaikkein heikoimman skenaarion toteutumiseen.