EU lisää teräksen tuontia ilmastosta ja talouden elpymisestä piittaamatta

Komission Vihreä sopimus ja vähähiiliseen teknologiaan panostava kestävä elvytys ovat EU:n ja Suomen hyvinvoinnin avaimia. EU kasvattaa kuitenkin subventoidun ja runsaspäästöisen teräksen tuontia. Tämä ei ole sopusoinnussa ilmastopolitiikan eikä talouden elvytystoimien kanssa.

EU-komission vuonna 2019 julkaisemassa selvityksessä EU-China – A Strategic Outlook todetaan, että Kiinan teollisuus- ja talouspolitiikan tavoitteena on auttaa kiinalaisia kärkiyrityksiä kasvamaan maailmanlaajuisiksi johtaviksi toimijoiksi strategisilla korkean teknologian aloilla. Kiina muun muassa varaa kotimarkkinansa näille kärkiyrityksille suojaamalla niitä kilpailulta, tukemalla niitä merkittävästi ja sulkemalla julkiset hankinnat ulkomaisilta kilpailijoilta. Raportissa esitetään EU:n jatkotoimenpiteiksi muun muassa kaupan suojakeinojen käyttämistä.

Komissio jatkoi samalla linjalla viime viikolla julkaisemassaan raportissa White paper on foreign subsidies, jossa todetaan, että ulkomaiset tuet voivat vääristää EU:n sisämarkkinoita ja heikentää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

Viime viikolla EU-komission jäsenmaille esittelemä ehdotus teräksen suojatullien uudelleenarvioinnista antaa kuitenkin komission tahtotilasta varsin toisenlaisen kuvan: komissio ehdottaa teräksen tuontikiintiöiden kasvattamista kolmella prosentilla vuosien 2015–2017 keskiarvotasosta.

Tämä ehdotus tuntuu järjenvastaiselta tilanteessa, jossa jo viime vuonna alkanut teräksen kysynnän lasku Euroopassa on koronakriisin myötä jatkunut jyrkkänä koko kevään ja on nyt vain puolet vuoden 2019 kysynnän tasosta. Avoimessa markkinataloudessa toimiva eurooppalainen terästeollisuus on joutunut vähentämään tuotantoaan voimakkaasti sopeutuakseen vähentyneeseen kysyntään ja lisääntyneeseen tuontiin. EU:n terästeollisuuden työntekijöistä 40 prosenttia on tällä hetkellä joko lomautettuna tai työskentelee osa-aikaisesti.

Samaan aikaan valtiontukia myöntävissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Venäjällä, metallien tuottajat eivät ole joutuneet supistamaan tuotantoaan kuin muutaman prosentin: ne tuottavat terästä ja muita metalleja varastoon. Halpateräs- ja metallituotteiden suurimittainen polkumyynti onkin välitön riski Euroopan yhdelle strategiselle teollisuudenalalle, joka normaalioloissa työllistää suoraan yli 800 000 ja epäsuorasti yli 4 miljoonaa ihmistä.

Tuonnin kasvu lisää päästöjä

Samalla EU-komission Vihreän sopimuksen halutaan osoittavan, että Eurooppa voi toimia ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tiennäyttäjänä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suomella ja EU:lla olisi siten mahdollisuus olla vähähiilisen teknologian edelläkävijöitä. Vihreä elvytys sekä tki-investoinnit ja -tuet ovat tässä avainasemassa samoin kuin metallien tuotanto, koska metalleja tarvitaan kaikissa vähähiilisissä teknologioissa.

Suomen ja teknologiateollisuuden vähähiilitiekartan nopeutetun teknologisen kehityksen mallissa teknologiateollisuuden omat päästöt laskevat 38 prosenttia vuoteen 2035 ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Osana tiekarttaa jo nykyisellään huomattavasti kilpailijoitaan vähäpäästöisempi suomalainen teräs- ja värimetalliteollisuus on luonut itselleen tutkimus- ja kehitysohjelman sekä investointisuunnitelman hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Hiilineutraaliuden kehittämisen Euroopassa tekee kuitenkin haasteelliseksi se, että suomalaiset vastuulliset tuottajat joutuvat kilpailemaan EU:n ulkopuolisen, hiileen perustuvan ja voimakkaasti subventoidun tuotannon kanssa niin Euroopan sisällä kuin sen ulkopuolella. Tuontiteräkselle ei ole asetettu minkäänlaisia vähähiilisyysvelvoitteita.

Tullit perustuvat vanhoihin lukuihin

Euroopan teräksen suojatullit on asetettu vuoden 2015-2017 kulutuslukujen perusteella eli huomattavasti nykyistä korkeamman kulutuksen tasolle. Kulutuksen nyt pudottua noin puoleen tämä tarkoittaa, että tuonnin osuus kulutuksesta voi noista noin 40 % kulutuksesta, kun se vielä viime vuonna oli vain noin 20 %.

Euroopan vihreä ilmastopolitiikka on uskottavaa vain, jos se pystyy asettamaan ilmastosuorituskyvyltään ylivertaiset eurooppalaiset tuotteet tasavertaiseen kilpailutilanteeseen tuontituotteiden kanssa. Nyt ehdotettu teräksen tuontikiintiöiden kasvattaminen on selkeä osoitus siitä, että EU:n tasolla on ristiriitaisia tavoitteita ja haluttomuutta sitoutua asetettuihin, tasapuolista kilpailua edistäviin päämääriin.

Koronakriisistä toipuminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen samanaikaisesti vaatiikin selkeästi vakavaa, kaikkien politiikkatoimien pragmaattista uudelleenarviointia. Kuten komissio on ehdottanut, nyt on vakavan itsetutkinnan ja poliittisten totuuksien uudelleenarvioinnin aika.
 

Kimmo Järvinen
Head of Brussels Office
Teknologiateollisuus ry